Ruissadosta on tänä vuonna tullut hyvä monin paikoin eri puolilla Suomea. Muun muassa Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa ovat viljelijät korjanneet jopa parasta ruissatoa vuosikausiin.
– Minä olen viljellyt luomuruista viisitoista vuotta ja tämän vuotinen sato on ollut ennätyshyvä.
– Täältä pellonpientareelta, viljelijän kantilta voi vaan kiittää rukiin hyvää kysyntää, toteaa luomuviljelijä Tero Tolvanen Rääkkylästä.
Liperissä toimiva Liperin Mylly odottaakin jauhettavan viljamäärän selvää kasvua.
– Liperin Myllyn vastaanottaman viljan määrä kasvaa merkittävästi tänä syksynä. Pohjois-Karjalan ruishalmeista pöllähtää reilusti yli puolet pusseihimme, ja loput täydennetään muualta maasta,.
– Jauhoissa on nyt erittäin hyvät leivontaominaisuudet, kertoo Liperin Myllyn myllyvastaava Kari Huikuri.
Liperin Myllyn tuotteet menevät Pohjois-Karjalasta eri puolille Suomea.
Myllyt harvenemassa – jauhatusmatkat pitenevät
Pohjois-Karjalassa ovat asiakkaiden omia jauhoja jauhavat myllyt hakusessa. Varsinkin jos jauhattaja haluaa esimerkiksi tietyntyyppistä luomutuotetta, voi vilja kulkea pitkänkin matkan ennen paluutaan jauhattajalle.
– Meidän on jauhatettava omaa satoamme 220 kilometrin päässä Kiteellä, koska lähempänä emme saa teetettyä esimerkiksi kaurahiutaleita luomuviljastamme, ihmettelee Anni Korhonen valtimolaiselta Majatalo Puukarin Pysäkiltä.
Valtimolaista viljaa jauhatetaan KiteenPuhoksessa, jossa toimii vanha, mutta monipuolinen mylly. Jo kolmannessa polvessa myllärinä toimiva Tuomo Monto vahvistaa myös, että tämän vuoden sato on hyvä.
– Viime vuosi on heikohko satovuosi, mutta tämä vuosi näyttää paremmalta.
Meidän on jauhatettava omaa satoamme 220 kilometrin päässä Kiteellä
Anni Korhonen
Puhoksen Myllyssä voidaan saada viljasta jopa kahdeksaa eri tuotetta, joten mahdollista myllytoiminnan jatkajaa voi olla vaikea löytää.
– Tähän pitäisi kouluttaa sellainen henkilö, joka voisi seurata ja tehdä tätä työtä pidemmän aikaa, jotta työn oppisi kunnolla.
– Tarvetta myllylle olisi. koska kauimmaiset asiakkaat tulevat jopa satojen kilometrien päästä, sanoo Tuomo Monto.
Viimeisen vuoden aikana vain 30 % markkinoilla olevasta ruisleivästä on leivottu suomalaisesta rukiista. Niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa olisi ProAgrian mukaan mahdollisuuksia lisätä rukiin pinta-aloja merkittävästi.