Kaura on nyt niin halpaa, että sitä kannattaa polttaa uunissa – voimalaitokset ovat vielä varovaisia

Monet omakotitalot ja maatilat käyttävät kauraa jo lämmönlähteenä. Lämmitysominaisuuksiltaan kaura kilpailee puun kanssa.

tekniikka
Salmijärven lämpölaitoksen uunissa palaa kainuulainen hake.YLE / Sini Salmirinne

Moni omakotitalo lämpiää Suomessa ihmisravinnolla. Kauran hinta on ollut vuosia niin alhainen, että se kilpailee lämmitysmarkkinoilla jo muun muassa pelletin ja hakkeen kanssa, joiden hinta on puolestaan jatkuvassa nousussa.

ProAgria Pohjois-Savon kasvintuotanto- ja energia-asiantuntija Heikki Paunosen mukaan kaura toimii esimerkiksi hakkeen seassa pieninä määrinä, kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin, ilman suurempia ongelmia.

– Monesti kauraa poltetaan esimerkiksi lajittelujätteiden seassa. Sitä syntyy lähinnä siemenpakkaamoilla ja tiloilla, jotka lajittelevat kylvettävät siemenet itse.

Tuhka voi aiheuttaa ongelmia

ProAgria Pohjois-Savon kasvituotannon asiantuntija Hannu Mäkipää on törmännyt kauralla lämmittäjiin jo useaan otteeseen Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa.

– Kauraa on poltettu paitsi talon lämmittämiseksi, myös maatilojen lämpökeskuksissa. Osasta tapauksista tiedän, että polttoon on käytetty esimerkiksi huonolaatuista kauraa, jolle ei ollut käyttöä ravintona.

Heikki Paunosen mukaan kauran lämmitysominaisuudet ovatkin hyvät. Esimerkiksi kun energiatiheys puulla on 20 MJ kiloa kohti, kaurassa se on 17. Käyttökosteus, 20 prosenttia, on jopa puuta (30%) alempi.

Kauran poltto ei kuitenkaan ole teknisesti ongelmatonta. Vaivoina ovat suuri tuhkapitoisuus ja alhainen tuhkan sulamispiste.

– Se aiheuttaa tuhkan sintraantumista eli tuhka kokkaroituu ja ”laavaantuu” helposti, Paunonen selventää.

Eettinen puoli arveluttaa

Hintansa puolesta kaura kilpailee jo esimerkiksi monissa kunnallisissa voimalaitoksissa käytettävän kivihiilen kanssa. Biopolttoaineiden lisäksi kivihiiltäkin polttavalla Kuopion Energialla kauran polttoa ei vielä ole kuitenkaan harkittu.

– En periaatteessa näkisi estettä, että näin tekisimme. Toki kokeilemme uusia polttoaineita, mikäli sellaisessa näemme potentiaalia, tuotantojohtaja Peter Seppälä toteaa.

Tällä hetkellä eksoottisin Kuopion Haapaniemen voimalaitoksessa palava biopolttoaine on rehunakin käytettävä ruokohelpi. Sen osuus kaikesta laitoksen käyttämästä polttoaineesta on noin puoli prosenttia.

– On määrä kuitenkin merkittävä. Käytännössä se tarkoittaa kymmentätuhatta halkaisijaltaan puolitoistametristä palloa, Seppälä laskee.

Suurimpana esteenä kauran lämpökäytölle Seppälä pitää eettistä näkökulmaa – kauraa kasvatetaan kuitenkin ensisijaisesti ruoaksi.

Tämä seikka saa Mäkipäänkin mietteliääksi.

– Taloudellisestihan se voi olla kannattavaa, mutta eettisesti aina arveluttavaa. Kyllä kauran nykyistä hintatasoa tulisi saada nostettua niin, että se kannattaa käyttää ruoaksi.

Vaihtoehto fossiilisille tuontipolttoaineille

Energiateollisuus ry:n kotimaisten polttoaineiden asiantuntija Katja Kurki-Suonio muistuttaa, että asiassa on myös toinen puoli. – Suomeen tuodaan jatkuvasti ulkomaisia fossiilisia polttoaineita. Kyllä kaikki kotimaiset mahdollisuudet kannattaa tutkia.

Kotimaisissa biopolttoaineissa yhtiöitä kiinnostaa myös niiden matala verotus.

– Tällä hetkellä eniten potentiaalia Suomessa on metsähakkeessa, mutta sinänsä tiettyjen jakeiden hyödytäminen sen seassa on ihan mahdollista, mikäli tekniset seikat ja saatavuus saadaan kohdilleen.