Homekoulut ajavat lapsia kotiopetukseen – "En halunnut lasteni kärsivän"

Kunnilla ei ole velvollisuutta esimerkiksi oppimateriaalien tarjoamiseen kotiopetuksessa olijoille. Osa kunnista kuitenkin tekee näin.

Kotimaa
Tyttö
Yle

Kuopiolainen Johanna Remes-Koponen otti kaksi lastansa pois kaupungin koulusta lasten pitkäkestoisen hengitystieoirehdinnan vuoksi. Vaikka koulussa ei virallisesti ole todettu sisäilmaongelmia, aiemmin homeelle altistuneiden lasten oleskelu siellä kävi sietämättömäksi.

– Olen itse kärsinyt sisäilmaongelmista, ja tiedän mitä niiden kanssa eläminen on. En halunnut omien lasteni kärsivän samasta syystä, Remes-Koponen kertoo.

Lähinnä ilta-aikaan omia töitään tekevä Remes-Koponen ryhtyi itse lastensa kotiopettajaksi. Enimmäkseen arki on sujunut heillä hyvin, ja oppimistulokset ovat olleet haluttuja. Syksyn alkuun tehdyt kirjahankinnat ovat kuitenkin hieman kauhistuttaneet äitiä.

Jos olisin normaalissa päivätyössä, en ehkä tähän olisi voinut ryhtyä

Johanna Remes-Koponen

– Kahdelle lapselle kaksi kirjaa per oppiaine, ja osassa aineista kevääksi joutuu ostamaan uuden kirjan. Kun kirjat maksavat 25–30 euroa kappaleelta, summa nousee helposti viiteen–kuuteensataan euroon per vuosi, Remes-Koponen laskee.

Kun yhtälöön lisätään muun muassa kouluterveydenhuollon ja -ruokailun puuttuminen, saa se välillä äidin mietteliääksi.

– Jos olisin normaalissa päivätyössä, en ehkä tähän olisi voinut ryhtyä. Tilanteeni on siinä mielessä onnellinen, Remes-Koponen toteaa.

Kaupungin mielestä "oma valinta"

Kuopion kaupungin perusopetuspäällikkö Sari-Helena Kokkosen mukaan kaupunki on linjannut, että se ei korvaa kotiopetuksessa olevien oppilaiden oppimateriaaleja.

– Olemme lähteneet liikkeelle siitä, että se on aina perheen oma valinta. Kaupunki tarjoaa kaikille maksutonta perusopetusta, ja kotiopetus on rinnastettavissa esimerkiksi yksityiskouluun, jota kaupunki ei myöskään tue.

Kotiopetuksessa Kuopion kaupungissa on vuosittain noin puolenkymmentä lasta.

– Useimmiten tarve on tilapäinen, esimerkiksi ulkomaanmatkan tai vastaavan vuoksi. Jonkin verran on toki myös terveydellisistä tai periaatteellisista syistä kotona opiskelevia, Kokkonen kertoo.

Kotiopetuksenkin tuloksia seurataan

Kotiopetuksessa Suomessa on joitain satoja oppivelvollisuusiässä olevia. Syitä kotiopetukseen Opetushallitus ei varsinaisesti tilastoi, mutta opetusneuvos Anneli Rautiainen arvioi, että esimerkiksi koulujen homeongelmat olisivat tänä syksyllä taustalla hieman viime vuosia enemmän.

– Olen itsekin ollut aikanaan homekoulun rehtorina, ja tiedän, että ongelma on todellinen. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, ymmärrän ratkaisun.

Kotiopetuksessa olevan lapsen perhe joutuu usein hankkimaan oppimateriaalinsa itse. Lapsen kotikunnalla on kuitenkin mahdollisuus tarjota materiaaleja myös kotiopetuksessa olijoille.

Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, ymmärrän ratkaisun

Anneli Rautiainen

– Kyllä monet koulut ovat tarjonneet perheille esimerkiksi kierrätettyjä kirjoja. Hyvässä yhteistyössä näissä tilanteissa yleensä pyritään toimimaan.

Opetusteknologiasta osittaisratkaisuja

Rautiainen lisää, että opetuksessa käytettävä tietotekniikka on mahdollistanut myös osittaisia kotiopetusratkaisuja.

– Eihän etäopetus koskaan täysin todellista opetustilannetta korvaa, mutta on tekniikka kuitenkin tarvittaessa suureksi avuksi.

Kotiopetuksen tuloksia oppilaan kotikunta seuraa valvovan opettajan avulla, jota perhe tapaa yleensä kerran tai kaksi vuodessa.

Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä valvonnan käytännön järjestelyistä vaan niistä päätetään kunnissa.

Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin kuin peruskoulussa ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka päätöksen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä. Kunta saa kotiopetuksessa olevasta oppilaasta osittain myös valtion tukea.

Selvennys jutun aiempaan versioon kunnan kotiopetuksessa olevista oppilaista saamasta valtion tuesta: Kunta saa opetukseen tukea sekä valtionvarain- että opetus- ja kulttuuriministeriöistä. Valtionvarainministeriön alainen valtionosuus myönnetään kulloisenkin ikäluokan koon perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen täydentävä valtionosuus myönnetään vuosittain 20.9. kouluissa kirjoilla olevien oppilaiden lukumäärän perusteella.