Jätä kauppalista kotiin ja muistele, mitä pitää ostaa

Ihmisen muisti toimii monivaiheisesti ja paranee kun sitä käytetään. Muistihuollosta ja elämäntavoista puhutaan paljon, mutta parannettavaa riittää.

terveys
Kuvassa mies kirjoittaa muistivinkkiä käteensä
YLE / Heini Holopainen

Kiireistä elämää viettävä ihminen kirjaa usein muistettavat asiat ylös. Kodit ja toimistot täyttyvät muistilapuista ja kännykät piipittävät omia muistutuksiaan. Kainuun Muistiyhdistyksen vertaistoiminnan vastaava Eija Määttä kehottaa kuitenkin käyttämään mahdollisimman paljon omaa muistia.

– Muistin apuvälineet eivät ole pahasta, mutta kannattaisi kuitenkin aina sinnitellä muistin kanssa. Esimerkiksi kaupassa olisi hyvä muistella, mitä aikoo ostaa eikä aina vain katsottaisi muistilappua.

– Jos me emme pidä aivoja aktiivisina, silloin ne passivoituvat. Näin käy kehossa muutenkin: ellemme liiku, lihaskunto häviää, Määttä vertaa.

Muistin kohentamiseen ja ylläpitämiseen löytyy monenlaisia vinkkejä. Oireilua voidaan helpottaa monin konstein, mutta toisinaan on hyvä pysähtyä pohtimaan varsinaisia syitä muistin pätkimiseen.

– Elämänmeno ja -tapa ovat aika lailla aivoja rasittavia. Nukutaan huonosti, ollaan koko ajan aktiivisia, on työtä ja harrastuksia ja muita aktiviteetteja, jolloin ei jää aikaa lepoon. Muistihuollosta ja ruokavalioista puhutaan paljon, mutta kyllä meillä riittää elämäntavoissa parannettavaa, Kainuun Muistiyhdistyksen Eija Määttä arvioi.

Vanhojen muistelu on hyvästä

Muistin syntyyn vaikuttavat monet asiat.

– Muisti toimii tapahtumasarjana, jossa me ensin tunnemme jollain aistillamme, minkä jälkeen tapahtumat siirtyvät aistimuistiin, josta siirrytään työmuistiin ja lopulta säilömuistiin, mistä me voimme sitten ottaa asioita käyttöön. Näin me muistamme asioita, Eija Määttä kertoo.

Iäkkäistä ihmisistä sanotaan herkästi, että he puhuvat vain vanhoista asioista, mutta se on hyvä juttu.

Eija Määttä

Määttä pitää myös vanhojen muistelua hyvänä asiana muistin kannalta.

– Iäkkäistä ihmisistä sanotaan herkästi, että he puhuvat vain vanhoista asioista, mutta se on hyvä juttu. Silloin kerrataan elämäntaipaletta ja tapahtuneita asioita. Ainahan on kiva muistella mukavia asioita. Kyllä muisteleminen on hyvä juttu.

Valikoiva muisti unohtaa epämiellyttävät asiat

Ihmismuistia voi verrata tietokoneen muistiin, mutta sillä erotuksella, että me päätämme mitä koneen muistiin syötetään. Siinä missä tietokone pitää muistinsa selkeässä järjestyksessä, voi ihmisen muisti temppuilla monella tasolla.

Toisinaan emme tahdo muistaa tiettyjä asioita, jolloin voidaan puhua valikoivasta muistista.

– Emme tahdo muistaa epämiellyttäviä asioita. Silloin laitamme asioita syrjään, ja sitä pitäisin valikoivana muistina, kertoo Eija Määttä.

Väsyneenä ja stressaantuneena muistaminen voi olla haastavaa. Jos muisti alkaa kuitenkin katoilla päivittäin, on hyvä alkaa selvittää, löytyykö jostain vikaa.

– Kun unohteleminen alkaa vaikeuttaa meidän selviämistämme arkiasioissa, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mistä se voisi johtua. On olemassa muistihäiriöitä ja -ongelmia, joita voidaan helpottaa myös lääkityksellä.

Muistia voivat häiritä monet asiat kilpirauhasongelmista vitamiinin puutoksiin, joita hoitamalla muisti paranee.