1. yle.fi
  2. Uutiset

Lapissa näyttävä ruostevuosi – onko hieno ruskasyksy siksi menetetty?

Erikoinen kesä on suosinut erilaisten sienitautien leviämistä Lapissa metsissä. Näkyvin sienitauti on kuusensuopursuruoste joka on vaurioittanut kuusien nuorimman neulasvuosikerran eli tämän kesän vuosikasvun Etelä-Lapin vaara-alueilla ja laikuttaisesti muuallakin Lapissa. Ruostesienet ovat vaivanneet useita muitakin puulajeja.

Kotimaan uutiset
Suopursuruosteinen kuusi
Suopursuruoste on tänä kesänä yleisesti kuusien vaivana.Raimo Torikka/Yle

Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan kuusensuopursuruoste on tullut kuuseen suopursulta tänä kesänä kasvaneisiin neulasiin ja aiheuttaa siinä taudin ja värittymisen. Sieni siirtyy takaisin suopursuun ja mahdollisesti ensi kesänä taas kuuseen.

- Sitä on ollut nyt Etelä-Lapissa ja varsinkin Rovaniemellä. Sanoisinko näin tuhotutkijana, että harvinaisen upean näköisenä ilmestyksenä. Tuli mieleen, kun näin niitä Napapiirillä Pajakylän ympäristössä se, kun japanilaiset turistit talvella luulevat matkanjärjestäjien spreijanneen koivut valkoisiksi silloin kun ne ovat hyvässä huurteessa. Tässä tapauksessa ne varmaan ajattelevat, että nyt on kultamaalia laitettu kuusiin, että ne ovat hienon näköisiä. Ne olivat todella sitä, kuvailee erikoistutkija Risto Jalkanen.

Huolimatta siitä, että kuusensuopursuruoste tuhoaa uusimman neulasvuosikerran, on tavallista, että kuusi selviää taudista.

- Se tappaa neulaset, ei versoja eikä silmuja. Ne voi kuolla kuitenkin talven aikana jos nopeasti tulee talvi eli nopeat lämpötilamuutokset. Ne voi talvella kuivua, mutta se on aika harvinaista. Se yleensä vaatii useamman peräkkäisen suopursuruostevuoden jotta näin tapahtuisi, rauhoittelee erikoistutkija Risto Jalkanen.

Huolimatta siitä, että kuusi menettää uusimman ja tehokkaimman neulasvuosikerran, jää kuuselle neulasvuosikertoja jäljellä vielä kuudesta kahteenkymmeneen riippuen kasvupaikasta, puun iästä ja koosta. Jalkasen mukaan jäljelle jäävät korvaavat kyllä menetetyn eikä todennäköisesti yhden vuosikerran menetyksellä ole mitään kasvuvaikutuksia.

Ruostetta muissakin puissa

Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan tänä kesänä on tavattu harvinaisen paljon muitakin ruostesieniä Lapin luonnossa. Kuluvaa vuotta voi siten kutsua ruostevuodeksi.

- Ehkä selkeimmin näkyviä ovat nuo pajujen ruosteet ja täällä Etelä-Lapissa varsinkin halavanruoste. Se kiertää lehtikuusen ja halavan väliä. Se näkyy tuolla maastossa oranssinkeltaisina ja myöhemmin vähän ruskehtavankeltaisina lehtinä ennen kuin lehdet putoaa alas.

Myös raidat ovat Jalkasen mukaan suurelta osin värittyneitä ruostesienten takia. Sieni ei kuitenkaan ole halavanruoste vaan oma lajinsa.

- Itse asiassa pajujen ruosteen aiheuttavat kaksikin eri sienilajia. Sitten on jopa isoja haapoja, puhumattakaan nyt taimikoista tai vesakoista. Haavan lehdet ovat kääntyneet keltaiseksi. Siinä on kyseessä tämä yleinen paha, männynversoruoste. Se siis kiertää haavan ja männyn väliä, selvittää metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Risto Jalkanen.

- Kaupunkialueella näkyy noissa poppeleissa olevan ruostetta, ruttojuuressa näkyy myös olevan. Männyllä on ollut männynneulasruostetta. Siis harvinaisen paljon erilaisia ruostesieniä on ollut kesän aikana liikkeellä. Lisäksi sitten on ollut tervasrosoa männyissä. Se ei kuitenkaan ole puhjennut nyt vaan tämä kesä on ollut suosiollinen sen sienen leviämisen kannalta ja ne tuhot voivat näkyä sitten useiden vuosien päästä, lisää Jalkanen.

Kylmä alkukesä ja kuuma heinäkuu ei näy puustossa

Huolimatta siitä, että kesäkuu oli historiallisen kylmä ja toisaalta heinäkuu historiallisen kuuma, ei se erikoistutkija Risto Jalkasen mukaan juuri näy puustossa ja hyvin vähän muissakaan kasveissa.

- Se on itse asiassa aika jännää, että puustossa ei varsinaisesti näistä tekijöistä johtuvia vaivoja näy. Siellä on sitten muita tekijöitä. Ehkä enemmänkin joku aluskasvillisuus, nurmikot ja hyvin monien putkikasvien lehdet ovat jo nyt kellastuneet. Jossain määrin metsissä myös mustikka on punertavaa ilman, että siellä on ollut hallaa. Se on merkki siitä, että siellä on ollut kuitenkin vedenvajausta tämän kuumuuden takia, sanoo erikoistutkija Risto Jalkanen.

Männyn osalta kesä on vaikuttanut lähinnä paksuuskasvuun. Pituuskasvu alkoi jo huhti-toukokuussa ja loppui jo kesäkuussa joten kylmä kesäkuu ei siihen Jalkasen mukaan vaikuttanut. Pituuskasvu ehkä vähän viivästyi ja varsinainen silmu muodostui heinäkuun alkupuolella.

Vaikutusta on kuitenkin Jalkasen mukaan ollut varmasti paksuuskasvuun, jota me ei nähdä silmin. Jalkanen uskoo, että se varmasti on paljon pienempi kuin mitä se olisi normaalisti.

- Paksuuskasvu rajoittuu kesä-heinäkuuhun. Silloin tulee lähes 90 prosenttia kaikesta paksuuskasvusta. Kun ajasta puolet on ollut kylmää niin silloin puu ei ole voinut tuottaa soluja ja heinäkuussa on ollut taas liian lämmintä ja korkeita lämpötiloja jolloin ilmaraot on pitänyt laittaa kiinni ja yhteyttäminen on ollut vähäistä ja kasvu on jäänyt paljon pienemmäksi kuin mitä se olisi voinut olla, arvelee erikoistutkija Risto Jalkanen.

Paras lämpötila kasvun kannalta on noin 20 astetta.

Onko ruoste vienyt näyttävän ruskan

Erikoistutkija Risto Jalkanen kertoi olleensa vielä viikko siten sitä mieltä, että Lappiin tulee oikein hyvä ruska, koska lämpöä ja valoa on ollut heinäkuun aikana hyvin. Tästä syystä sokerin tuotanto on kuitenkin hyvin plussan puolella.

- Nyt sitten on kääntynyt kylmemmäksi ja ehkä juuri kylmän kesäkuun vuoksi on näitä ruostesieniä kovasti. Niistä merkittävimpänä koivunruoste näyttää nyt jo levinneen eteläisessä Lapissa aika yleisesti varsinkin alavilla mailla, mutta muuallakin hieskoivuun. Se menee yhtälailla tunturikoivuun. En tiedä vielä mikä on tilanne Ylä-Lapissa, mutta jos tauti pääsee siellä leviämään niin se pilaa aika tavalla ruskaa, arvioi Risto Jalkanen tämänhetkistä tilannetta.

Koska ruska ei onneksi muodostu pelkästään hieskoivusta tai tunturikoivusta niin toive näyttävän ruskan tulemisesta säilyy ruostesienistä huolimatta.

- Maaruskan osalta tilanne näyttää aika hyvältä. Aapasoilla sarat ovat oikein hyvässä värissä tai ainakin menossa siihen. Mustikalla on hyvä kehitys ja varmaan sitten myös riekonmarjalla, sehän on se aina varma. Tässä on vielä pari viikkoa vielä aikaa, voihan se kääntyä vielä aika huonoksikin, mutta näin päällisin puolin sanon kuitenkin yleisesti niin, että meidän Lapissa on niin paljon lajeja jotka sitä väriä muodostaa, että kyllä sieltä kirkkaita ja hyviä värejä löytyy, rauhoittelee erikoistutkija Risto Jalkanen ruskaa odottavia.

Lue seuraavaksi