Näkökulma: USA ja kurdit – Epäpyhä allianssi

Kurdeista on monessa yhteydessä sanottu, että heillä ei ole muita ystäviä kuin vuoret. Nyt näyttää siltä, että kurdeilla ei muita olekaan kuin ystäviä, pois lukien ehkä vain ääri-islamilaiset ISIS-taistelijat.

Ulkomaat
Irakilaisia peshmerga-taistelijoita Aski kalakissa, Pohjois-Irakissa, 14. elokuuta.
Irakilaisia peshmerga-taistelijoita Aski kalakissa, Pohjois-Irakissa, 14. elokuuta.Safin Hamed / AFP / Lehtikuva
Reijo Lindroos.
Reijo Lindroos.Yle

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama keskeytti 18.8. kahden viikon kesälomansa päiväksi ja lensi Washingtoniin kertomaan tukensa kurdisotureille.

Aiemmin terroristeiksi luokitellut peshmerga-taistelijat ovat nyt Yhdysvaltain tärkein liittolainen Irakissa.

Ääni kellossa muuttui, kun ISIS valtasi Mosulin padon ja lähestyi uhkaavasti Irakin Kurdistanin pääkaupunkia Erbiliä.

Erbil on Pohjois-Irakin öljykeskus, jossa asuu satoja amerikkalaisia ja jossa myös amerikkalaisilla öljy-yhtiöillä Chevronilla ja ExxonMobililla on paljon pelissä.

Yhdysvalloilla on Irakissa tuhatkunta erikoisjoukkojen sotilasta ja sotilasneuvonantajaa, mutta maataisteluihin ei Obama halua sotilaitaan johtaa.

Islamistitaistelijoiden eteneminen tapahtui elokuun alkupuolella kuitenkin sellaisella voimalla, että Yhdysvaltain presidentti määräsi ilmavoimat antamaan tulitukea hätää kärsimässä olleille kurditaistelijoille.

Yhdysvallat on viime päivinä tehnyt kymmeniä ilmaiskuja ISIS-taistelijoita vastaan hävittäjillä, lennokeilla ja pommittajilla. Kurdien peshmerga-sotilaat ovat saaneet hoitaa varsinaisen sotimisen.

Kurdikansa ilman omaa valtiota  

Kurdit on maailman suurin etninen ryhmä ilman omaa valtiota. Pääosa kurdeista asuu neljässä maassa: Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa.

Irakissa kurdien suunnitelma omasta valtiosta on pisimmällä. Irakin Kurdistan on käytännössä ollut kurdien hallinnoima autonominen alue vuodesta 1992 alkaen.

Kurdeilla on oma alueparlamentti, ja pääkaupunki Erbilistä on öljyrahalla tehty kukoistava pilvenpiirtäjien ja ostoskeskusten miljoonakaupunki. Ero muuhun Irakiin on huikea.

Yhdysvalloilla ja kurdeilla on erityissuhde, jossa on koettu jyrkkiä nousuja ja laskuja. 1970-luvulla Yhdysvallat rohkaisi Irakin kurdeja kapinaan Saddam Husseinia vastaan, mutta kun Saddam vuonna 1987 tappoi myrkkykaasulla satoja kurdeja, USA antoi kaiken tapahtua.

Ensimmäisen Persianlahden sodan jälkimainingeissa presidentti Bush rohkaisi kurdeja taistoon Saddamia vastaan. Saddamilla oli vielä jäljellä panssareita ja helikoptereita tuhansien kurdien teurastamiseen.

Yhdysvallat puuttui tilanteeseen viime hetkellä ja pelasti Irakin vuorille paenneet 700 000 kurdia täystuholta.

Kurdit otettiin avuksi vuonna 2002, kun presidentti Bush nuorempi suunnitteli iskua Irakiin. Salaisiin tapaamisiin Yhdysvaltoihin kutsutut kurdijohtajat epäilivät, että läntinen suurvalta pettäisi heidät taas kerran, mutta Saddam Husseinin kukistaminen oli liian iso houkutin hylättäväksi.

Yhdysvaltain erikoisjoukot saivat tärkeätä tiedustelutietoa kurdien peshmerga-sotilailta, jotka olivat jo vuosia taistelleet Saddam Husseinin hallintoa vastaan.

USA tuskin valmis Irakin kurdien itsenäistymiseen

Yhdysvaltain rinnalla Saddam Husseinia vastaan taistelleet kurdit havaitsivat pian, että kurdien itsenäinen valtio ei ollut läntisen suurvallan piirustuksissa Saddamin kukistuttua.

Irakin ajauduttua sekasortoon vuoden 2003 jälkeen kurdit onnistuivat kuitenkin vakiinnuttamaan valtansa Pohjois-Irakissa, josta pian muodostui rauhan ja hyvinvoinnin keidas väkivallan repimässä Irakissa.

Irakin Kurdistan tuottaa noin 10 prosenttia Irakin öljystä, ja öljyrahan turvin Erbiliin kohosi luksushotelleja ja näyttäviä ostoskeskuksia. Irakin Kurdistanin viisi miljoonaa asukasta ovat viime vuodet eläneet oloissa, joista muu Irak on voinut vain haaveilla.

Obaman Yhdysvallat kokee Irakin kurdit tärkeäksi liittolaiseksi taistelussa ääri-islamisteja vastaan. Kurdien itsenäistyminen on kuitenkin hanke, jota Yhdysvallat ei hyväksy.

Yhdysvaltain tavoite on yhtenäinen Irak, jossa shiiat, sunnit ja kurdit jakavat vallan. Yhdysvallat ymmärtää Irakin sunnien ja kurdien arvostelun shiiajohtoista Bagdadin hallitusta kohtaan, mutta tähän kritiikkiin on vastattu vaihtamalla Irakin pääministeri.

Itsenäinen Kurdistan kohtaa vastarintaa myös ympärysvaltioilta. USA:n Nato-liittolainen Turkki, jossa on merkittävä kurdivähemmistö, ei hyväksy itsenäistä Kurdistania.

Turkki haluaa kuitenkin tehdä tiivistä talousyhteistyötä Irakin kurdien kanssa, ja esimerkiksi Pohjois-Irakin öljy kulkee markkinoille Turkkiin menevän öljyputken kautta. Myös Iran vastustaa kurdien itsenäisyyttä, mutta autonominen Kurdistan osana Irakia sopii Teheranille.

Reijo Lindroos
Kirjoittaja on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan erikoistoimittaja, joka on aiemmin työskennellyt Ylen ulkomaantoimituksen päällikkönä sekä kirjeenvaihtajana Nairobissa ja Washington DC:ssä.