Koulukiusatun äiti kertoo lapsensa arjesta: Kuristamista, tappouhkauksia ja vainoamista

Töniminen, huutelu ja nimittely ovat pientä verrattuna siihen, mitä Patrik, 14, on kokenut koulussa. Äiti kertoo, että hänen lapsensa päätä on esimerkiksi uitettu vessanpöntössä ja lasta on kuristettu tajuttomaksi kesken oppitunnin. Nyt perheen tarina leviää sosiaalisessa mediassa ja kerää joukoittain tukijoita.

Kotimaa
Katja Ravi katsoo alaviistoon.

Hollolalainen Katja Ravi on ryhtynyt julkiseen taistoon poikansa turvallisen koulunkäynnin puolesta. Ravi on tällä viikolla kertonut vuosia jatkuneesta rajusta koulukiusaamisesta netissä omassa blogissaan ja sosiaalisessa mediassa.

Laajasti leviämään lähtenyt kiusaamisen vastainen sanoma on ollut perheelle koskettavaa. Katja Ravi kertoo, että perheen mitta tuli täyteen kesällä, kun yläkouluikäinen poika sai puhelimeensa jopa tappouhkausviestejä.

– Kuukausi sitten heräsimme yöllä, kun pojan kännykkä soi. Sitten alkoi paukkua Whatsapp-viestejä. Luin pojan puhelinta, josta alkoi löytyä tappouhkauksia. Hänet oli liitetty ryhmään, missä oli useampi poika. Siellä uhattiin tappaa tulella, ampua, kaikkea mahdollista, äiti kertoo.

Esikoista oli kiusattu aiemminkin, mutta nyt perheen mitta täyttyi. Uhkailijoista tehtiin rikosilmoitus.

Kiusaaminen ei kuitenkaan jäänyt siihen. Kun koulu alkoi, tilanne jatkui, vaikka yksi kiusaajista siirtyi toiseen kouluun, Ravi kertoo. Toinen jäi Patrikin, 14, kanssa edelleen samalle yläasteelle.

– Hän on päivittäin seurannut, vainonnut ja huudellut koulussa. Sanonut seuraavansa tätä neitiä, kun 'tää neiti teki musta rikosilmoituksen turhaan'. Poika ei ilmeisesti ymmärrä uhkailunsa vakavuutta.

Toistuvia välikohtauksia

Patrikia on kiusattu sekä ala- että yläasteella. Pari vuotta sitten pojan pää uitettiin vessanpöntössä ja viime vuonna häntä lyötiin avokämmenellä kuvaamataidon tunnilla. Keväällä Patrikia heitettiin täydellä maitolasilla koulun ruokalassa, Ravi luettelee.

Siellä uhattiin tappaa tulella, ampua, kaikkea mahdollista.

Katja Ravi

Yksi äidin mieleen erityisesti jääneistä kiusaustilanteista sattui kotitaloustunnilla muutama vuosi sitten. Katja Ravi kertoo, että koulusta soitettiin ja kerrottiin välikohtauksesta, jossa poika oli kaatunut ja lyönyt päänsä, ja että äidin olisi syytä käyttää lapsi varmuuden vuoksi lääkärissä tarkistettavana.

– Poika sanoi, ettei hän ollut kaatunut, vaan hänet oli otettu kuristusotteeseen ja nostettu selkään. Siitä hän meni tajuttomaksi. Tekijä ilmeisesti pelästyi, päästi irti ja poika putosi lattialle. Siinä hän löi päänsä.

Kiusaaminen on kärjistynyt viime vuosina, kun Patrik on käynyt koulua Kivimaan yläasteella Lahdessa.

Rehtori: Perheiden pahoinvointi näkyy lasten käytöksessä

Lahden Kivimaan koulun rehtori Jukka Manninen kertoo, että koulussa on ollut rajuja ja vaarallisia tilanteita kiusaamisen takia.

– Koulussa on pahoinvoivia lapsia. Pitkäkestoisia yksittäistapauksia on ollut.

Mannisen mukaan Kivimaalla ei kiusata poikkeuksellisen paljon. Ongelma on yleisempi.

– Kouluissa on lapsia, joilla on sosioemotionaalisia ongelmia. Pahoinvoiva lapsi ärsyyntyy nopeasti, ja näitä oppilaita pyritään auttamaan. Perheiden pahoinvointi näkyy lasten pahoinvointina ja käytöksessä.

Jos kiusaamista esiintyy, siihen puututaan nollatoleranssilla.

Jukka Manninen

Koululla tehdään ennaltaehkäisevää työtä luokissa yhteishengen parantamiseksi.

– Luokkia seurataan ja yhdessä pohditaan tilannetta. Jos kiusaamista esiintyy, siihen puututaan nollatoleranssilla, Manninen sanoo.

Tarvittaessa kiusaajan koulupäivä voidaan keskeyttää, jos tilanne sitä vaatii.

– Keskeytykset ovat kuukausittaisia. Oppilaita haastatellaan sitten seuraavana päivänä tapahtuneesta. Puuttumiskeinoja ovat esimerkiksi kasvatuskeskustelu ja yhteistyö huoltajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Väkivaltaisista tapauksista annetaan kirjallinen varoitus. Jos kiusaaminen on jatkuvaa, se voi johtaa määraäaikaiseen erottamiseen.

Esimerkiksi viime vuonna Kivimaalla annettiin Mannisen mukaan kaksi kirjallista varoitusta.

– Kuitenkin tärkeintä koulussa on hyvä yhteishenki. Ja perusopetuksen tehtävä on antaa perusopetusta lapsille, Manninen kiteyttää.

Kiusatun äiti: Vanhempi luottaa siihen, että koulu hoitaa

Katja Ravi kertoo pettyneensä koulun toimintaan hänen lapsensa kohdalla. Hänen mukaansa koulusta on otettu yhteyttä ainoastaan kotitaloustunnin tapahtumien jälkeen.

– Muut (kiusaamiset) ovat tulleet tietooni, kun poika itse on kertonut niistä. Siinä olen pettynyt Suomen koulujärjestelmään, että koulusta ei ilmoiteta.

Hän kertoo, että Patrik on kaikesta huolimatta iloinen ja positiivinen poika, jolla on hyvä itsetunto.

– Mutta kun koulussa on tilanne päällä, onhan se hänelle rankkaa. Koko ajan saa katsella olkansa yli. Muutaman kerran hän on sanonut, ettei halua mennä taas kuuntelemaan sitä möykkäämistä (kouluun), Ravi kertoo.

– Vanhempana luottaa melko sokeasti siihen, että koulu hoitaa. Kun koulu ei hoidakaan tilanteita, sitä on hoomoilasena, mitä tehdään. Onneksi olen saanut blogin ja Facebookin kautta hyviä neuvoja, miten toimia.

Poliisi setvii kiusaamistapauksia jatkuvasti

Poliisi joutuu usein selvittelemään kiusaamista. Koulussa ja netissä tapahtuva kiusaaminen on joskus niin rajua, että se täyttää pahoinpitelyn, laittoman uhkauksen tai kunnianloukkauksen tunnusmerkit.

Päijät-Hämeessä alaikäisten rikoksia käsittelee Ankkuri-tiimi, johon kuuluu poliiseja, sosiaalityöntekijä ja nuorisotyöntekijöitä. Alle 15-vuotias ei voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan.

Toisaalta joskus haetaan ulkopuolista tahoa selvittämään asiaa, jos koululla ei saada asiaa eteenpäin ja välit ovat kovin tulehtuneet.

Pia Katajala

Poliisin puuttuminen kiusaamiseen tarkoittaa yleensä keskustelua ja lastensuojeluilmoitusta, kertoo vanhempi konstaapeli Pia Katajala Hämeen poliisista.

– Meille tulee paljon yhteydenottoja netti- ja koulukiusaamisesta. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että kyseessä voi olla rikos. Että kun 15 vuotta tulee täyteen, voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan.

– Toisaalta joskus haetaan ulkopuolista tahoa selvittämään asiaa, jos koululla ei saada asiaa eteenpäin ja välit ovat kovin tulehtuneet.

"Sisarukset pelkäävät, aletaanko heitäkin kiusata"

Katja Ravin mielestä kiusaajien ja kiusatun kohtelu koulussa on myös epäoikeudenmukaista.

Kun Patrik sai koulun ruokalassa maitolasista, hänet pidettiin tapauksen jälkeen välitunnit sisällä, kun taas kiusaaja sai pitää vapautensa ja olla ulkona, äiti kertoo.

Muutenkin kiusaaminen on rajoittanut pojan elinpiiriä.

Vanhempana luottaa melko sokeasti siihen, että koulu hoitaa.

Katja Ravi

Rippileiri valittiin sen mukaan, etteivät kiusaajat vahingossakaan päädy samalle leirille. Koulun jälkeen poika ei uskalla lähteä esimerkiksi kaupungille.

– Vaateostoksilla mietitään, vaikuttaako jonkin vaatteen ostaminen kiusaamiseen. Pienemmät sisarukset pelkäävät, aletaanko heitäkin kiusata.

Nyt syksyn ensimmäisen kouluviikon jälkeen Patrik jäi taas kesken viikon kotiin. Paljon saa tapahtua, että äiti uskaltaa lähettää lapsensa takaisin koulutielle.

– Vaadimme, että toinenkin tappouhkailija siirretään tai erotetaan väliaikaisesti. Sain tänään poliisilta pyynnön, että olisimme tavanneet ensi viikolla toisen tekijän, tämän vanhempien ja poliisin kanssa. Lupasin, että tavataan, mutta poika sanoi, ettei halua samaan tilaan uhkailijan kanssa. Minkäs teet. Hänellä on perusteltu syy pelätä.