1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Näkökulma: Kiusaaminen loppui, koska pesäpalloon tarvitaan tasajoukkueet

Opettajat valittavat, että kiusaamiseen on hankala puuttua. He eivät tiedä, että kiusattuja ei kiinnosta.

Kotimaan uutiset
Vesa-Matti Ruuska
Vesa-Matti RuuskaKalle Mäkelä / Yle

Harva muistaa ensimmäisen koulupäivänsä aamun 25 vuoden takaa. Poika muistaa. Se alkoi sillä, että pojan paras kaveri oli löytänyt paremman kaverin ja ilmoitti, että ”ei me sun kans olla!” Joillakin peruskoulu alkaa näin.Alkoi kiusaaminen, johon kuului nyrkkitappelua, potkimista, nimittelyä ja perheenjäsenten solvaamista. Kiusaajia oli kaksi saman ikäistä ja kaksi vanhempaa. Syistä poika ei ole varma, mutta ainakin yksi lumipesu tuli siitä, että pojan vanhemmat eivät olleet maanviljelijöitä.Kerran yksi lukuisista kiusaamiskierteistä taukosi pitkäksi aikaa, kun pojan isoveli nosti kiusaajan rinnuksista seinää vasten ja sanoi että saatana. Poika kiittää isoveljeään, koska ravistelu tehosi. Samaan aikaan opettajainhuoneessa kahvipannu porisi ja teevalikoimasta löytyi pussi myös englanninopettajan makuun.Opettajat eivät puuttuneet kiusaamiseen kertaakaan. Väittäisivät varmaan edelleen, että eivät tienneet. Siivooja kysyi kerran pojalta, että kiusataanko häntä. Poika vastasi että ei. Siivooja piti vastausta absoluuttisen totuutena ja jatkoi lakaisua. Varmaan ajatteli tehneensä päivän hyvän työn.Kovaa kiusaamista kesti kolmisen vuotta, ykkösen alusta kolmosen loppuun. Poika arvelee, että joku kiusaamisessa avainasemassa ollut koulukaveri lähti silloin yläasteelle. Joka tapauksessa ala-asteen lähetessä loppuaan, kiusaajien ryhmä pieneni. Lopulta poikakin kelpasi taas kaveriksi. Pesäpalloon tarvitaan tasajoukkueet.

Ainakin yksi lumipesu tuli siitä, että pojan vanhemmat eivät olleet maanviljelijöitä.

Kun kiusaaminen oli loppunut, poika pääsi jälleen laumaan. Laumassa tuli mustelmia, mutta pulkkamäessä, ei tappeluissa. Poika sai kerran päähänsä, että olisi varmaan tosi siistiä jos otettaisiin kaverin kanssa karatematsi. Keittäjä näki ja keskeytti potkimisen alkuunsa. Siihen ei tarvittu vanhempien kokoontumista, kuraattoria, keskustelua eikä edes rehtoria. Pelkkä puolen minuutin huutaminen ja seuraamuksilla uhkailu riitti. Poika ehdottaa keittäjälle Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä ketjuineen. Nyt aikuisena poika kuulee usein kuinka opettajat valittelevat sitä, että kiusaamiseen on vaikea puuttua. Opettajat eivät tiedä, että ei kiusattuja kiinnosta. Kolme vuotta oli pitkä aika.

Myös poliisi on muistutellut, että kiusaaminen on rikos. Että on se kumma kun kiusataan vaikka ihan selvästi rikotaan rikoslain kohtaa 7 § (21.4.1995/578). Taitaa poliisillakin olla silmät yhtä siniset kuin vilkkuvalot maijan katolla.

Mutta katso! Aikuiset ovat käärineet hihat ja alkaneet tehdä lasten hyvinvoinnin eteen töitä. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan kouluille perustetaan ”koulun ja oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaava oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä yksittäisen oppilaan tai opiskelijan taikka tietyn oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä.” Huh huh, minkähän väriset trikoot näiden asiantuntijaryhmien supersankareille tulee?

Yle Kainuun toimittaja Sini Salmirinne kertoi tulleensa kiusatuksi luokilla nelosesta kutoseen. Minä kuittasin luokat ykkösestä kolmoseen. Voisiko joku yläasteella kiusattu yleläinen kertoa oman kokemuksensa? Saataisiin aikaiseksi oikein kunnon suora.

Kirjoittaja on Yle Turun toimittaja, joka on saattanut ala-asteella vähän kyynistyä.

Lue seuraavaksi