Satavuotias Wanha Karhunmäki sykkii yhä körttihenkeä

Kansanopistosta vapaa-ajan keskukseksi muuntautunut Wanha Karhunmäki on edelleen yksi herännäisyyden eli körttiläisyyden tyyssija Suomessa. Taloa markkinoidaan juhlien ja leirien pitopaikaksi ja siinä samassa körttipastillipussitkin tekevät kauppansa. Kaikella tuolla liiketoiminnalla taataan se, että herännäisillä säilyy perinteikäs seurapaikka.

Kotimaa
Wanhan Karhunmäen päärakennuksen eteisaula.
Samuli Paulaharjun vuonna 1930 ottama kuva körttipojista pysäyttää tulijan Wanhan Karhunmäen eteisaulassa. Härmäläiset körttipojat ovat Kustaa Talkkari, Eero Ala-Talkkari, Jussi Ala-Talkkari, Esko Talkkari ja Jaakko Haapamäki. Kuvaa ihailevat Tiia Ylinen, Heikki Keisala ja Pentti Lemettinen.Päivi Rautanen/Yle

Lapualla juhlitaan tänä vuonna Karhunmäen kristillisen kansanopiston sata vuotta jatkunutta toimintaa. Opisto on muuttanut Karhunmäestä Lapuan keskustaan vuonna 1988, ja myöhemmin opiston nimi vaihtui Lapuan kristilliseksi opistoksi. Vanhat opistorakennukset Karhunmäellä ovat kuitenkin ahkerassa käytössä. Vapaa-ajankeskus Wanhassa Karhunmäessä sykkii edelleen vahvana körttihenki.

– Wanhassa Karhunmäessä järjestetään perhejuhlia, koulutuksia ja leirejä. Kaikki tämä liiketoiminta tähtää siihen, että voimme edelleen kokoontua ja pitää täällä herännäishenkisiä tilaisuuksia, selvittää Karhunmäki-säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Keisala.

Wanhan Karhunmäen yläkerta on muuntunut körttimuseoksi.

– Keräyksellä saimme maakunnasta herännäisyyteen liittyvää tavaraa ja vanhaa kotien esineistöä. Museo on hyvin informatiivinen. Esineiden taustalta löytyy tarina, Heikki Keisala esittelee.

Heikki Keisala on itsekin käynyt körttiopiston talvella 1958-59.

– Tuolloin ei enää käytetty körttipukua. Tämä oli sisäoppilaitos, missä asuttiin seitsemän päivää viikossa, joten se ruokki yhteisöllisyyttä, Heikki Keisala muistaa.

Opisto siirtyi tunnekuohun vallassa Lapuan keskustaan

Kristillisen opiston siirto herännäisyyden tyyssijasta Karhunmäestä Lapuan keskustaan koettiin valtavan tunnekuohon siivittämänä 1980-luvulla.

– Tunnekuohu koski koko maakunnan herännäisyyttä. Siirtoa vastustettiin, koska monelle Karhunmäki oli rakas paikka. Opiston talvi oli sitonut ihmisiä tähän paikkaan. Karhunmäki oli täynnä muistoja. Haluttiin kunnioittaa isien ja äitien perinteistä työtä, kertoo Pentti Lemettinen, joka toimi opiston rehtorina vuodesta 1980 vuoteen 2013.

– Opisto voisi sijaita myös Seinäjoella sairaalanmäellä tai Nurmossa herättäjäjuhlakentällä. Myös nämä paikat olivat vaihtoehtoja opiston uudeksi sijoituspaikaksi.

Opiston siirron taustalla oli monia järkisyitä.

– Taloudelliset syyt, liikenneyhteydet ja kokonaisvaltainen rakentamisen tarve, Pentti Lemettinen luettelee.

– Kaupunki takasi yli 20 miljoonan markan rakennuslainan sillä ehdolla, että opisto sijoittuu sinne, missä tulevaisuus on entistä turvatumpi, Pentti Lemettinen muistelee.

Kapinansa on ollut körteilläkin

Monet herätysliikkeet ovat kärsineet viime vuosina suuriakin kolhuja, muun muassa evankelinen liike on hajonnut kahteen leiriin. Herännäisyys eli körttiläisyys on selvinnyt ehkä vähemmällä.

– Kyllä herännäisyydelläkin on ollut omat kapinaliikkeensä ja keskustelua on käyty. Se on hyvä. Herännäisyys on muuttunut ja on muuttumassa. Se on muuttunut 1800-luvulla, 1900-luvun alussa ja puolessavälissä sekä 2000-luvun alussa. Nuorten on raivattava suurten ikäluokkien jäljiltä tila oman näköiselle herännäisyydelleen. Se tarkoittaa muutosta, myönteistä muutosta, Pentti Lemettinen pohtii.

Veisuu täyttää salin kerta toisensa jälkeen

Karhunmäki-säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Keisala näkee Wanhan Karhunmäen tulevaisuuden valoisana.

– Liiketoimintaa on runsaasti, mikä on edellytys sille, että voimme tänne kokoontua. Seuroilla tuntuu edelleen olevan tilausta. Seuroissa on useammin yli kuin alle sata seuravierasta, ja tuossa salissa veisuu kaikuu edelleen komeasti, Heikki Keisala iloitsee.

Körttipastilli
Körttipastilli on noussut legendaksi.Päivi Rautanen/Yle

Körttipastilli käy kaupan

Herännäisyys tunnetaan etenkin suuresta kesätapahtumastaan Herättäjäjuhlista. Yksi legenda on körttipastillit. Pastillin sanottiin sulavan suussa sopivan mittaisen puheen aikana. Körttipastilli on edelleen Wanhan Karhunmäen kysytty myyntituote.

– Kaikki sen tuntevat, ja sitä kysytään jatkuvasti. Körttipastillia menee vuosittain monia kymmeniä laatikollisia, Karhunmäki-säätiön toiminnanjohtaja Tiia Ylinen esittelee.

Aikaisemmin körttipastillia valmistettiin Karhunmäessä, mutta nykyään ne tilataan makeistehtaasta.

– Kellarissa on vielä pastillikone tallella, Tiia Ylinen muistaa.

Wanhassa Karhunmäessä juhlitaan sataa vuotta sunnuntaina perinteisessä elojuhlassa. Marraskuun lopulla juhlat jatkuvat opiston nykyisissä tiloissa.