Koetan näyttää kuinka asiat tehtiin silloin kun kaikki oli hyvin. Nimittäin vuonna viisikymmentä ja kolme.
Kun Solar Filmsin vastaava tuottaja Markus Selin lähetti ohjaaja Dome Karukoskelle Mielensäpahoittaja-kirjan, ei Karukoski ollut tutustunut koko ilmiöön aiemmin lainkaan.
– En ollut kuullut kuunnelmia, enkä ollut lukenut kirjoja. Kun katsoin kirjan kantta, ajattelin, että tämä on vähän tällainen karvalakkifarssi. Ajattelin vain, että luen myöhemmin. Mutta nehän ovat todella älykkäitä ja näkemyksellisiä kirjoja, Karukoski sanoo.
Karukoski on käsikirjoittanutMielensäpahoittaja-elokuvan yhdessä kirjailija Tuomas Kyrön kanssa. Kyrön kirjoittamassa ensimmäisessä versiossa tarina eteni miniän näkökulmasta. Elokuvassa miniän roolin tulkitsee Mari Perankoski.
Siinä on isän ja pojan välinen suhde sekä appiukon ja miniän välinen suhde. Sellaiset asiat ovat universaaleja tyylilajiin katsomatta.
Ohjaaja Dome Karukoski
Karukoski kuitenkin tunsi samastuvansa vahvasti juuri Mielensäpahoittaja-hahmon mielenmaisemaan. Syy löytyi läheltä: hänen kahdeksankymppinen isänsä vaatii, että uutiset tulevat oikealta kanavalta, tiettyyn aikaan ja oikean uutisankkurin sanomana. Vaikka kaikki olisi oikein, paha mieli tulee viimeistään uutisten sisällöstä.
– Jotenkin reagoin tosi voimakkaasti siihen. Istuttiin Tuomaksen kanssa alas, ja seuraava versio menikin niin, että se oli Mielensäpahoittajan näkökulmasta kirjoitettu, Karukoski sanoo.
Syyskuussa myös Kanadassa ollaan pahalla mielellä
Kyllä en löydä viikonlopun aikana miniän kanssa yhteistä kieltä. Olen tottunut syömään eläimen kieltä ja miniä on enemmänkin opiskellut kieliä. Kuten esimerkiksi neuvostoliittoa.
Ilmiönä Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja on ollut menestys niin kirjoina, äänikirjoina kuin teatterissakin. Dome Karukoski on aiemmin sanonut, että elokuva on tehty kunnioituksena vanhoille ikäpolville. Se on hänestä erittäin suomalainen tarina.
– En tiedä, tuleeko se jostain kansanperinteestä, mutta meidän kulttuuriimme kuuluu suora, armoton rehellisyys. Sehän on tosi harvinaista muualla päin maailmaa. Yhdysvalloissa ei ikinä sanottaisi suoraan tekijälle, jos ei pidetä elokuvasta. Se jotenkin luo sellaista kulttuuria, että osataan jo nauraa sille äärimmäiselle rehellisyydelle, Karukoski sanoo.
Pari kolme kertaa on tullut eteen teksti, jonka kanssa ei ole tarvinnut voimistella yhtään, sen kun antaa tulla vaan. Tämä on yksi niistä.
Näyttelijä Antti Litja
Mielensäpahoittaja-elokuva saa ensi-iltansa syyskuun alussa. Samalla se lähtee Toronton kansainvälisille elokuvajuhlille, jossa se esitetään festivaalin Contemporary World Cinema -sarjan ohjelmistossa. Elokuvan englanninkielinen nimi on The Grump.
Karukoski lähtee festivaalille ohjaamansa elokuvan kanssa jo kolmatta kertaa. Aiemmin hänen elokuvistaan tämän festivaalin ohjelmistoon ovat päässeet Leijonasydän ja Napapiirin sankarit. Karukosken mukaan on mielenkiintoista seurata yleisössä, kuinka hyvin perisuomalaiset tarinat uppoavat kansainvälisiin katsojiin.
– Se on tietenkin merkki, että se on valittu sinne. Niillä on tiukka seula. En tiedä avautuuko siellä elokuvan huumori vai tunne. Siinä on isän ja pojan välinen suhde, ja appiukon ja miniän välinen suhde. Sellaiset asiat ovat universaaleja tyylilajiin katsomatta.
Elokuvarooli ei ollut Antti Litjalle itsestäänselvyys
Sen ovat atk-koneillaan kirjoittaneet lättähattujen suosikit ohjailija Dome Karukoski ja kirjailija Tuomas Kyrö. Kyllä ovat minulle vieraita nimiä. Itseäni näyttelee Litjan Antti, hänestä olen aina enemmän pitänyt kun ei ole mikään tyhjännauraja.
Karukoskella oli mielessään kolme nimeä Mielensäpahoittajan päärooliin. Karukoski lähti Turkuun katsomaan Miniä-näytelmää, jossa pääosaa näytteli Antti Litja. Päätös oli melkein sillä selvä.
Litja on eläytynyt Mielensäpahoittaja-hahmoon paitsi teatterissa, myös radiokuunnelmissa ja Nelosen tv-uutisissa viime presidentinvaalien aikaan.
Monille Antti Litja on Mielensäpahoittaja. Silti Litja itse suhtautui elokuvahankkeeseen epäillen.
– Televisiossa pilkoin puita ja puhuin. Vedin lippua tankoon ja puhuin. Sytytin tulta uuniin ja puhuin. Nämä tuntuivat niin epäaidoilta, ettei tämä sovi tähän tämmöiseen, tällä tavalla näin. Jonkun äänen saatoin saada presidentinvaaleissakin, Litja sanoo.
"Tuomas Kyrön teksti uppoaa suomalaisiin"
Puhumattomuudella Sysi-Suomessa on aina pärjätty. Mutta sitten loukkaan jalkani ja joudun lähtemään pääkaupunkiin muka johonkin vysioperatiaan. Taksipirssin kyydissä viedään sinne missä on raitiovaunuja eikä kukaan käytä päähinettä.
Lopulta Litja lähti mukaan elokuvaprojektiin pojanpoikansa suostuttelemana.
– Oli se yksi siunattu päätös, sai vielä tässä iässä tehdä töitä hienon ohjaajan kanssa. Olen sitä toistanut moneen kertaan, mutta kyllä se oli yhtä juhlaa.
Mielensäpahoittaja-elokuvaa kuvattiin samaan aikaan, kun hän näytteli hahmoa teatteriesityksissä Turussa. Päässä oli monta eri tekstiä samaan aikaan.
– Sanoin Esko Roineelle, joka myöskin näyttelee Mielensäpahoittajaa, että Esko, mä kunnioitan sua näyttelijänä, mutta se on aivan sama kuka sitä puhuu. Se on Tuomas Kyrön teksti, joka uppoaa suomalaisiin. Ei se voi olla mikään muu. Se on vain niin nerokkaasti kirjoitettu, että se on hyvä, vaikka kuka tahansa sitä puhuu, Litja sanoo.
Litja kertoo saaneensa paljon kiitosta Mielensäpahoittaja-roolin tulkitsemisesta sekä radion kuuntelijoilta että teatterin yleisöltä. Se rohkaisi tarttumaan rooliin entistä hanakammin.
– Olen yli 50 vuotta tehnyt tätä hommaa. Pari kolme kertaa on tullut eteen teksti, jonka kanssa ei ole tarvinnut voimistella yhtään, sen kun antaa tulla vaan. Tämä on yksi niistä.