Eero Yliniemi rakensi lyriikasta Tuulenpesiä

Runokokoelma Tuulenpesiä on arjen havaintoa, analyysia. Ei sunnuntaipäivää.

Eero Yliniemi
Alakemijoen kalastusalueen isännöitsijä Eero Yliniemi.
Riikka Rautiainen/ Yle

Eero Yliniemi on koko ikänsä seurannut elämää Kemijokivarressa, Törmän kylässä. Miehen kynästä on syntynyt useita kirjoja, uusimpana perjantaina Keminmaassa julkaistu runokokoelma Tuulenpesiä.

– Olen katsonut elämää kriittisesti, analysoinut. Tämä on ehkä vierasta suomalaiselle miehelle, miettii Yliniemi.

Kateus on välillinen tapa tunnustaa lähimmäisen taidot.

Eero Yliniemi

– Ollaan hiljaa kun pitäisi kiittää. Kiitoksen aika on vasta muistotilaisuudessa, kiteyttää Yliniemi usein turhan surullisen totuuden suomalaisten miesten välisestä ystävyydestä.

Tuulenpesiä ei Yliniemen mukaan kerro sunnuntaipäivästä, vaan elämän arjesta. Kokoelman nimi kertoo myös ihmisen tekemien päätösten kestävyydestä. Teos on lyriikkaa, paikoin lähes aforismeja.

Eero Yliniemen ensimmäinen kirja oli hänen toimittamansa Katselmus yli pyytöjen. Keminmaa-Seuran kustantama kotiseututeos julkaistiin vuonna 1995. Yliniemen ympyrä sulkeutuu _Tuulenpesiä _-teoksessa, sillä tuorein teos päättyy pitkään Kemijoki -juhlarunoon, joka on lähtöisin tuosta ensimmäisestä kirjasta.

– Haluaisin sen kustannekansiin jo sen takia, että siinä on hieno historia, kertoo Yliniemi, joka tunnetaan kemijokivartisten oikeuksien puolustajana.