Psykologi: Osa pakolaislapsista luulee, että ihmiset eivät tiedä heidän kohtalostaan

Psykologi Nina Lyytinen on tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonissa palestiinalaisten pakolaisleireillä. Hän on ollut järjestämässä pakolaislapsille liikunta-aktiviteetteja ja samalla osallistunut perheiden arkeen. Epäinhimilliset olosuhteet ovat jättäneet jälkensä vuosikymmeniä pakolaisleireillä eläneisiin ihmisiin, joiden kokemuksia Lyytinen tahtoo tuoda muidenkin tietoon.

Kotimaa
Psykologi Niina Lyytinen.
Mari Nupponen / Yle

Psykologi Nina Lyytinen tekee vapaaehtoistyötä Psykologien Sosiaalinen Vastuu -yhdistykselle.

Lyytinen on ollut perustamassa vuonna 2008 Extreme Survival Team -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista liikunnan avulla.

– Osallistuimme Beirutin maraton-tapahtumaan ja lapset minimaratonille. Lapset nostivat tuolloin esille, että siellä he kokivat olevansa yhtä muiden ihmisten kanssa, kertoo Lyytinen.

Ahtaissa ja kurjissa asuinolosuhteissa elävät palestiinalaiset pakolaiset eivät omaa samoja oikeuksia kuin muut maan asukkaat.

Palestiinalaisilla pakolaisilla ei ole kansalaisoikeuksia, joten yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne määrittää heidän kohtalonsa. Tällä hetkellä moni syntyy, elää ja päättää elämänsä pakolaisleirillä.

– Olimme ajatelleet, että lapset saavat kokemusta liikunnasta ja sitä kautta psyykkistä hyvinvointia, mutta lasten kokemukset olivat paljon suuremmat kuin osasimme odottaa, Lyytinen toteaa.

Palestiinalaisista on hyvin erikoista, että minä tarvitsen leiriin tullakseni armeijalta luvan kun taas heillä ei ole minkäänlaisia kansalaisoikeuksia tai passia.

Nina Lyytinen

Ei ulospääsyä tai mahdollisuuksia

Osa pakolaisleireistä on Libanonin armeijan hallinnassa, joten päästäkseen alueelle tarvitsee kulkuluvan.

– Palestiinalaisista on hyvin erikoista, että minä tarvitsen leiriin tullakseni armeijalta luvan kun taas heillä ei ole minkäänlaisia kansalaisoikeuksia tai passia, Lyytinen kertoo.

Pakolaisten asunnot ovat betonitaloja, joista saattaa löytyä ikkuna tai ikkuna-aukko.

Kosteus, kylmyys ja kuumuus pääsevät taloihin ja monella on terveyden kanssa ongelmia.

– Perheiden luona vieraillessa olen istunut sohvalle, joka on ollut märkä eilisten sateiden jäljiltä, Lyytinen muistelee.

Perusturvalliseen elämään tottuneen lapsen tapa kokea asioita ja toimia on hyvin erilainen kuin jatkuvan epävarmuuden, levottomuuksien ja väkivallan keskellä eläneen pakolaislapsen.

– Pakolaislapsen lapsuusaika päättyy nuorempana kuin suomalaislapsen. Jossain vaiheessa lapset ja nuoret ymmärtävät, että heillä ei ole mahdollisuuksia tai ulospääsyä leiriolosuhteista, toteaa Lyytinen.

Lyytinen kertoo näiden seikkojen olevan hänen työssään niitä vaikeimpia, sillä hän itse tietää millaisia mahdollisuuksia tavalliselle, vapaalle nuorelle maailmalla olisi tarjota.

Jossain vaiheessa lapset ja nuoret ymmärtävät, että heillä ei ole mahdollisuuksia tai ulospääsyä leiriolosuhteista.

Nina Lyytinen

– Lapset ovat nostaneet välillä esille, että minä kertoisin muille heidän kohtalostaan, koska osa heistä luulee, että ihmiset eivät tiedä.

"Sinä et siis pidä meitä terroristeina?"

Extreme Survival Team -hankkeeseen kuuluvat erilaiset liikuntamuodot ja aktiviteetit pakolaislapsille.

Lyytinen osallistui Libanonissa ollessaan vaellusretkelle lasten ja nuorten kanssa.

Lapset ovat nostaneet välillä esille, että minä kertoisin muille heidän kohtalostaan, koska osa heistä luulee, että ihmiset eivät tiedä.

Nina Lyytinen

– Eräs nuori tyttö kysyi siellä vaelluksella minulta, että mitä ajattelen palestiinalaisista. Kerroin pitäväni palestiinalaisia vieraanvaraisimpina ihmisinä, joita olen tavannut. Tyttö jatkoi "Sinä et siis pidä meitä terroristeina?" ja silloin menin hiljaiseksi. Jotenkin nuoren, viattoman tytön sanomana tuo tuntui todella pahalta.

Elämä pakolaisleirillä ja jatkuva uhka ovat vaikuttaneet useisiin perheisiin.

– Lapsilla ja aikuisilla näkyy posttraumaattisia stressioireita. Moni on koko ajan ylivirittyneessä tilassa ja ahtaissa olosuhteissa ei voi mennä esimerkiksi yksin toiseen huoneeseen rauhoittumaan.

Lyytinen sanoo, että palestiinalaisten pakolaisperheiden usko tulevaan toimii voimavarana. Yhteisön sisällä vallitsee myös vahva välittämisen ilmapiiri.

– Pakolaisten puheista välittyy kaikesta huolimatta toivo ja usko siitä, että kaikki muuttuu paremmaksi.