Charlie Chaplin voisi tänään tehdä kriittisen elokuvan Putinista ja Obamasta

Jos katsoo maailmaa tänään Charlie Chaplinin silmin, näkee monia samoja asioita kuin sata vuotta sitten. Ihmisten vallanhalu, ahneus, rahanhimo – ja pienet ihmiset, joita poljetaan. Chaplinin silmälasit päässä tämän näkee selvästi Forssassa maanantaina alkaneilla Mykkäelokuvafestivaaleilla. Festivaalin pääosassa on Charlie Chaplin ja hänen rakastettu kulkurihahmonsa.

elokuvat
Charlie Chaplin katsoo sokeaa tyttöä joka ojentaa hänelle kukkasen.
Kaupungin valojen loppukohtaus on yksi elokuvahistorian herkimmistä. Elokuvan alkuperäiseen mainoskuvaan on jäljennöstä tehtäessä jätetty tahallaan nasta ja repäisypala lipukkeesta. City Lights © Roy Export S.A.S

Forssan Mykkäelokuvafestivaaleilla ovat tänä vuonna pääosassa juuri Chaplin ja hänen sata vuotta täyttävä Pikku kulkurinsa. Jos Charlie Chaplin eläisi nyt, ei häneltä puuttuisi aiheita. Kenties Chaplin tekisi elokuvia rauhan tai tasa-arvon puolesta, ja aivan varmasti hän tekisi elokuvia ahneutta vastaan.

– Luulen, että maailma on tällä hetkellä niin täynnä epäkohtia ja diktaattoreita, ettei ainakaan aiheista tulisi pulaa. Varmasti Chaplin olisi, kuten aina elokuvissaan, pienen ihmisen puolella ja epäkohtia sekä diktatuuria vastaan, sanoo forssalainen elokuvakriitikko Jussi Pellonpää.

– Kenties hän loisi hahmon Putinista ja Obamastakin. Suurvaltapolitiikkaa Chaplin ei varmaan kummankaan kohdalla suvaitsisi, sanoo Mykkäelokuvafestivaalien festivaali-isäntä Ville Koivisto.

– Varmasti riittäisi materiaalia satiiriin ja komediaan, ja Chaplinin tapaan taustalla olisi hyvinkin vahvaa yhteiskuntakritiikkiä ja sanomaa rauhan puolesta, sanoo Jussi Pellonpää.

Diktaattori-elokuva on kuin suoraan tästä päivästä

Koiviston mielestä Chaplinin tekemä Diktaattori-elokuva on ajankohtainen elokuva juuri nyt, se kestää katselun.

– Se on tehty jo kauan sitten, mutta elokuva kertoo suoraan meidänkin ajastamme, Koivisto aprikoi.

Omana aikanaan Charlie Chaplin mietti hyvin tarkasti, suorastaan tarkasteli itsensä ikäistä Adolf Hitleriä. Taiteilija uskalsi ottaa kantaa.

– Chaplinin elokuvat olivat pitkään kiellettyjä Saksassa, mikä oli luonnollista. Hän osasi ennalta nähdä, mihin Hitlerin natsismi tulee johtamaan. Kyllä nykypäivänä rohkeat ja uskaliaat, itsensä peliin pistävät elokuvaohjaajat olisivat erittäin tervetulleita, painottaa Pellonpää.

Charlie Chaplin mielletään yleensä koomikoksi, koska hänen elokuvansa olivat usein komedioita. Kaatuilun ja kohelluksen takana on kuitenkin vahva yhteiskunnallinen sanoma.

– Luodessaan nerokkaasti kulkurihahmonsa sata vuotta sitten, yksi hänen juttunsa oli se, että ihmisten oli helppo samaistua luuserihahmoon. Hahmoon, joka nousi kaiken epäkohdan ja vääryyden keskeltä kuitenkin lopulta sankariksi, ylistää Ville Koivisto.

Kaupungin valot nähdään alkuperäismusiikilla säestettynä

Kriitikko Jussi Pellonpää nostaa etukäteen suosikikseen festivaaleilla ensi sunnuntaina nähtävän Kaupungin valot.

– Se on yksi kaikkien aikojen hienoimmista ja kauneimmista elokuvista, mitä koskaan on tehty. Nyt se on vielä mahdollisuus kokea alkuperäismusiikilla säestettynä, kun Forssaan tulee soittamaan Sibelius-Akatemian Filmiorkesteri, Pellonpää vinkkaa.

Festivaalivieras voi tehdä mielikuvamatkan katsomalla minkä tahansa Forssan Mykkäelokuvafestivaaleilla esitettävän Chaplin-elokuvan. Kaupungin valot on koskettava, elämää suurempi elokuva on mykän aikakauden viimeisimpiä spektaakkeleita. Chaplin teki ja viimeisteli sitä kolme vuotta, koska halusi, että elokuva olisi mahdollisimman täydellinen.

Kaupungin valojen keskiössä on rahaton, koditon kulkuri ja sokea, kukkia myyvä tyttö. Moni muistaa kohtauksen, jossa kaupungin virkamiehet ovat aikeissa paljastaa uuden patsaan. Kun patsasta peittävä kangas vedetään sivuun, löydetään kulkuri Chaplin sen alta nukkumasta.

Filmin loppukohtaus lienee yksi elokuvan historian kauneimpia. Siinä sokea tyttö tarjoaa kulkurille kukkaa ja kolikkoa. Kulkuri ojentaakin lopulta kätensä kohti kukkaa. Tyttö tarttuu kulkuria kädestä antaakseen tälle kolikon ja tunnistaa kulkurin. ”Tekö?” tyttö kysyy. Kulkuri nyökkää ja sanoo: ”Näettekö te nyt?” Tyttö vastaa: ”Kyllä, minä näen nyt.”

Tyttö vetää kulkurin käden rinnalleen sydäntään vasten ja kulkuri hymyilee tytölle.

Kohtausten väliin mahtuu suuria annoksia lähimmäisenrakkautta ja pulassa olevan auttamista. Elokuvan tekohetkellä elettiin pörssiromahduksen aikaa. Maailma on levoton ja epävarma tälläkin hetkellä.

– Rikkaat rikastuivat, köyhät köyhtyivät, muistuttaa forssalainen elokuvakriitikko Jussi Pellonpää.

– Pienellä teolla on suuri merkitys. Pitää antaa hyvän kiertää.

Forssan XV Mykkäelokuvafestivaalit järjestetään 25.8. – 31.8.2014 Forssan Elävienkuvien teatterissa. Charlie Chaplinin lisäksi filmejä nähdään Roscoe Arbucklelta, Harry Langdonilta, Majakalta ja Perävaunulta, Mabel Normandilta, Harold Lloydilta ja Buster Keatonilta. Kotimaisista elokuvaa edustaa neljän lyhytfilmin kokonaisuus Erkki Karulta.