Pusero ja lakanat koivupuusta? – Vaihtoehtoisia materiaaleja etsitään tekstiilien valmistukseen

Kasvavat tekstiilijätemäärät pakottavat etsimään vaihtoehtoisia, ympäristöystävällisiä materiaaleja. Yksi vaihtoehto voisi olla selluloosa, josta saa hyviä tekstiilikuituja. Tällä hetkellä koivu on varteenotettavin vaihtoehto tekstiilimateriaalin valmistukseen.

Kotimaa
Pyhtään valtava lumppukasa.
Olli Törönen / Yle

Suomessa viedään tonneittain lumppua jätteeseen joka vuosi. Ekokympin neuvoja Anu Koskela kertoo, että ihan tarkkaan jätteeseen menevien lumppujen määrää ei voida arvioida, koska Suomessa ei tarvitse laskea tekstiilien osuutta jätevirroissa.

Esimerkiksi Kainuussa lumpun oikea sijoituspaikka on tällä hetkellä energiajäte. Koskelan mukaan poltto ei kuitenkaan ole paras vaihtoehto.

– Kaikessa tavarassa materiaalit pitäisi saada hyödynnettyä, koska silloin säästetään luonnonvaroja.

Suomi on tekstiilijätteen uusiokäytössä kuitenkin lapsen kengissä. Tanskassa uusiokäyttö taidetaan Koskelan mukaan paremmin, ja Saksan hän arvelee olevan uusiokäytön kärkimaa. Suomella on edessään tiukka mietinnän paikka, koska vuoden 2016 alusta orgaanista jätettä ei saa enää viedä kaatopaikoille.

– Tällä hetkellä vaihtoehtoja mekaaniselle saati kemialliselle talteenotolle on hyvin vähän, joten lyhyellä aikajänteellä poltto on pääsääntöinen vaihtoehto, sanoo VTT (siirryt toiseen palveluun):n professori Ali Harlin.

Valtion teknisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) etsitäänkin keinoja, joilla suuria tekstiilijätemääriä voitaisi käsitellä ja palauttaa takaisin alkuperäiseen tai parempaan käyttötarkoitukseen.

Suomalaisesta puusta uusi vientituote?

Suomen jätelain määrittelemän hierarkian mukaan ensimmäisenä pitäisi vähentää jätettä ja sen haitallisuutta. Ekokympin neuvojan Anu Koskelan mukaan se tarkoittaa sitä, että ostetaan laatua eikä määrää.

– Toisena hierarkiassa tulee uudelleenkäyttö eli kirpparit kunniaan ja vaatteita voi myös tuunata. Myös jätteen uusiokäyttöä tehdään jonkin verran. Siinä tekstiili jauhetaan mekaanisesti ja tehdään uusia kuituja. Nämä teknologiat saattavat kuitenkin olla kalliita, Koskela jatkaa.

Lähikuva ompelusta
Antti Eintola / Yle

Suomen pelastus voi olla uusissa materiaaleissa. VTT:llä etsitään tapoja, joilla selluloosapohjaisia materiaaleja pystytään ottamaan talteen liuottamalla. Professori Ali Harlin uskoo, että tulevaisuudessa puupohjaiset materiaalit tekevät uuden nousun merkittäväksi osaksi tekstiilejä.

– Tässä on kaksi agendaa: jäteagenda sekä uudet, kierrätettävät tekstiiliraaka-aineet. Miten tehdään oikeasti kestäviä, seuraavan sukupolven tekstiileitä? Tässä nähdään mahdollisuus, että suomalaista, puusta saatavaa raaka-ainetta olisi entistä enemmän tekstiilin joukossa, ja sitä kautta saisimme entistä ympäristöystävällisempiä tuotteita.

Miten tehdään oikeasti kestäviä, seuraavan sukupolven tekstiileitä?

Ali Harlin

Anu Koskelan mukaan selluloosasta saa todella hyviä kuituja. Hän lisää, että selluloosan pystyy mädättämään oikeissa olosuhteissa ja siitä voidaan tehdä vaikka biokaasua.

Puupohjaiset tekstiilit voivat tulla jo lähitulevaisuudessa

Puupohjaisia kuituja, kuten viskoosia, on Ali Harlinin mukaan käytetty ennen sotia ja vähän niiden jälkeen. Synteettikuidut kuten polyesteri sekä halpa puuvilla ovat kuitenkin ajaneet puupohjaisten selluloosakuitujen edelle. Anu Koskelan mukaan puuvilla ei kuitenkaan ole ekologisesti hyvä vaihtoehto, koska sen valmistukseen käytetään rutkasti vettä ja viljelyyn isoja alueita.

– Polyesteriä tuotetaan ehkä kaikkein eniten kuituna ja se on siitä hyvä, että sitä pystytään käyttämään uudestaan. Esimerkiksi PET-limsapullosta pystytään tekemään fleecejä. Sitä pystytään jatkamaan ja jatkamaan, eikä se väsy kauheasti. Loppuvaiheessa se voidaan polttaa.

Ali Harlin huomauttaa, että puuvillan tuotanto ei kasva enää, vaan se itse asiassa menee alaspäin. Polyesterin hinta on korkea, koska öljyn hinta on pysynyt korkealla. Lisäksi molemmilla on omat ympäristöongelmansa, Harlin huomauttaa.

riippakoivuja kesäkuussa
Anne Rahjola / Yle

VTT:n professori Ali Harlinin mukaan jo tällä vuosikymmenellä on täysi mahdollisuus siihen, että markkinoilla on puupohjainen paita.

– Esimerkkiksi Marimekko on jo esitellyt ajatuksia. Siihen en kuitenkaan usko, että puupohjaiset tekstiilit ovat ensimmäisenä halpahallissa myynnissä, ja että ne ovat halvimpia tuotteita mitä myydään, koska emme tavoittele maailmalta sitä, että kilpaileisimme massatuotannon kanssa.

Koivusta saadaan hyvin värinsä säilyttävää korkealaatuista tekstiilikuitua. Kuusi on myös varteenotettava raaka-aine.

Ali Harlin

Varteenotettavin raaka-aine on tällä hetkellä koivu. Suomessa on jo yksi tuotantolaitos, jossa valmistetaan koivupohjaista tekstiilikuidun raaka-ainetta, josta tehdään maailmalla tekstiilikuitua.

– Koivusta saadaan hyvin värinsä säilyttävää korkealaatuista tekstiilikuitua. Kuusi on myös varteenotettava raaka-aine, Harlin kertoo.

Sellukuidut tarvitsevat brändäystä

Professori Ali Harlinin mukaan hintaikkuna puupohjaisille tekstiilikuiduille on olemassa. Kysymys on siinä, miten saadaan aikaiseksi brändien luoma tuoteikkuna.

– Kun olemme pitäneet ääntä, niin yllättävän nimekkäitä ja isoja, kansainvälisiä firmoja on ollut asiasta kiinnostuneita.

Anu Koskela puolestaan on huomannut, että myös yksityiset ihmiset ovat havahtuneet miettimään jo hyvinkin paljon kierrättämistä ja uusiokäyttöä.

– Ekokympille tulee kyselyjä, että mihin voi laittaa lumpun, joka ei mene enää kierrätykseen tai jota ei voi laittaa UFF:lle, kun se on niin huono. Mutta lumpulle ei tähän palaan ole muuta vaihtoehtoa kuin energiajäte.