Perinnekorjaajan työkalupakissa tärkeintä on maltti

Loimaalla vanhassa maalaistalossa asuvan Ville Rautjoen mukaan kiire voi kostautua rakennuksen perinnekorjauksessa pahasti. Ville ja Tuovi Rautjoella ei ole paineita korjauksen suhteen, koska tarkkoja aikataulujakaan ei ole määritelty.

Kotimaa
Ville Rautjoki esittelee rakennuksensa ikkunoiden koristelautoja. Vieressä Tuovi Rautjoki.
Osan rakennuksen ikkunoiden koristelaudoista Ville ja Tuovi Rautjoki teettivät vanhan mallin mukaan uudestaan.Jaana Tapio / Yle

Vanha komea maalaistalo Loimaalla Mellilän kirkon kupeessa houkutti Tuovi ja Ville Rautjoen talokaupoille, kun pariskunta etsi vanhaa kunnostuskohdetta kesäasunnoksi. Vanhana kyläkeskuksena toimineessa talossa viehätti lähellä alkuperäistä ollut kunto.

– Yleisin virhe vanhojen talojen kunnostuksessa on se, että korjataan liikaa. Siinä kuluu turhaan rahaa, ja rakennuksen historiallinen arvo laskee, sanoo Ville Rautjoki melliläläisen korjauskohteensa kuistilla.

Pariskunnan vapaa-ajasta ja kesälomista suurin osa on viime vuosina kulunut tämän 1870-luvulla rakennetun talovanhuksen kunnostukseen. Työn edetessä Ville ehti opiskella itselleen myös rakennuskonservaattorin tutkinnon.

Toinen asia, jossa vanhojen talojen kanssa usein mennään vikaan, on Ville Rautjoen mukaan liika kiire.

– Vaikka olisi ammattilainenkin, miettimisaika on aina hyvä. Maltti on tärkeää, ja pitkä pinna.

Ilman aikatauluja

Tähän mennessä Rautjokien talolla on muun muassa korjattu katon vuotavia kohtia ja kunnostettu puoliksi kaatunut 1700-luvun vilja-aitta. Myös talon kuisti oli melkein romahtamispisteessä, ja se korjattiin. Korjaustöissä edetään kiireellisyysjärjestyksessä.

­­– Meillä ei ole tämän kanssa mitään aikatauluja, koska ne kuitenkin aina pettävät. Siksi ei ole tullut epätoivon hetkiäkään, Tuovi Rautjoki sanoo.

Ville Rautjoen rakennuskonservaattorin koulutus on ollut hyvä pohja kunnostukselle vanhaa kunnioittaen.

– Jos totta puhutaan, sen myötä on myös tullut lisää paineita, että pitäisi säästää enemmän. Nyt myös tietää enemmän, vaikka alun perinkin lähtökohta korjauksiin oli sama vanhan säästäminen. Uusi vanhan näköinen ei ole sama asia kuin vanha alkuperäinen.

Rankka rentoutumiskeino

Vaikka korjausurakka on kova homma, pariskunnalle kyse on silti vapaa-ajan harrastuksesta ja rentoutumiskeinosta.

– Tämä on niin erilaista kuin päivätyömme. Käytämme myös vähintään yhtä paljon ulkopuolista työvoimaa kuin mitä teemme itse, eihän tästä mitään tulisi jos heiluisimme täällä vain kahdestaan, Tuovi Rautjoki sanoo.

Koska aikatauluja ei ole, painetta saada projektia valmiiksi ei myöskään ole.

– Eivät tällaiset sitä paitsi tule koskaan valmiiksi. Kun jostain kohtaa valmistuu, toisesta päästä päästään jo vähintään taas maalaamaan ikkunoita, Tuovi Rautjoki nauraa.

Jaana Tapio