Vaatteiden kemikaalit voivat tehdä arjesta helvetin

Vaatteissa käytettävien haitallisten kemikaalien määrä ei ole vähentynyt. Tullilaboratorio tutkii vuodessa 500 vaatenäytettä, joista seitsemän prosenttia todetaan terveydelle vaarallisiksi. Osa kemikaaleista on syöpää aiheuttavia. 

Kotimaa
Tullilaboratorio tutkii vaatekemikaalien määrää
Yle

Vaatteista löydettävien haitallisten kemikaalien määrä on pysynyt ennallaan. Tullilaboratorio tutkii vuodessa 500 vaatenäytettä, joista seitsemän prosenttia todetaan terveydelle vaarallisiksi. Osaa kemikaaleista, kuten formaldehydi, on vähentynyt. Tilanne ei ole kuitenkaan oleellisesti parantunut, sillä markkinoille virtaa jatkuvasti uusia vaatemyrkkyjä.

– Yksi sellainen on kromi kutonen. Se on nahan käsittelyssä käytetty aine ja aiheuttaa allergisen reaktion. Kun kerran on sen saanut, niin hyvin pieni kosketus aiheuttaa reaktion uudestaan, tullilaboratorion johtaja Janne Nieminen sanoo.

Halpa vaate, suuri koneisto

Vaatteet eivät päädy tullilaboratorion pöydälle summamutikassa, taustalla on Euroopan laajuinen koneisto.

– Kaiken taustalla on riskianalyysi. Meillä on eurooppalainen hälytysjärjestelmä, josta me saadaan muista maista tietoa. Ja tietysti meillä on kokemusta siitä, minkä tyyppisissä tuotteista voi olla ongelmia ja millaisia aineita on mahdollisesti käytetty, Nieminen valottaa.

Myrkkyvaatteen kotimaa on itä. Kiina, Intia, Pakistan ja Turkki vilkkuvat jatkuvasti myyntikieltoon päätyneiden vaatteiden listalla. Niemisen mukaan vaarallisia kemikaaleja löytyy niin merkki- kuin bulkkivaatteistakin. Myös suomalaisia tuotemerkkejä on päätynyt tullin haaviin.

Sietämätön kutina

Anniina Väinämö altistui vaatteissa käytettäville kemikaaleille työskennellessään vaateliikkeessä. Oireet olivat rajut, sietämätöntä kutinaa ja silmissä paisuvia vesirakkuloita.

– Muistan semmoisiakin päiviä, että varastopäivän jälkeen sai mennä viimeiset metrit kotiin juosten ja vaatteet päällä kylmään suihkuun. Tuntui ihan siltä kuin iho olisi liekeissä, Väinämö muistelee kolmen vuoden takaisia kauhunhetkiä.

Pahinta oli työskentely vaatevarastossa. Pakkauksia avatessa kasvoille löyhähti pistävä suojakaasun löyhkä. Tilanne äityi muutamassa kuukaudessa niin pahaksi, että Väinämö joutui lopettamaan työt vaateliikkeessä.

– Vesirakkuloita oli joka paikassa. Itketti, mutta en voinut itkeä, kun kyyneleetkin polttivat kasvoja.

Väinämö ja työnantaja purkivat työsopimuksen yhteisymmärryksessä.

– Minulle jäi tunne, että asiaa hyssyteltiin. Allergiset reaktiot eivät tulleet työnantajalle yllätyksenä.

Anniina Väinämö voi nyt hyvin. Arki ei ole kuitenkaan palannut aivan ennalleen, vaatekemikaalit laukaisivat tukun muita allergioita. Ja vaateshoppailu on taakse jäänyttä elämää, iho ei kestä vaatekasojen pöyhimistä.

– Teen nykyään vaatekauppaan täsmäiskuja. Äkkiä kaupasta ulos ja vaate heti pesukoneeseen. Kotona pitää toivoa, että tuli ostettua oikean kokoinen vaate, Väinämö sanoo.