Paras ikä on juuri nyt

Ihmisen paras ikä on subjektiivinen kokemus. Usein se kuitenkin on juuri se ikä, mitä juuri nyt eletään. Ikäinstituutin tutkija Eija Kaskiharju toivoo yhteiskunnalta ja erityisesti työelämältä eri-ikäisten ihmisten yhtäläistä kohtelua.

ilmiöt
vanhuksen käsi
Yle

Paras ikä on helpompi määritellä tarkastellen elämää taaksepäin kuin eteenpäin. Näin voi päätellä kysyttäessä parasta ikää Ikäinstituutin tutkija Eija Kaskiharjulta.

– Kun ihmisiltä kysyy, mikä on paras ikä, kokemus on hyvin yksilöllinen. Sitä voi määrittää se, mitä on tapahtunut jossain elämän varrella, mutta myös se, mitä on odotettavissa, Eija Kaskiharju sanoo.

– Oma isoäitini sanoi kahdeksankymmentä vuotta täyttäessään, että kuusikymmentä ja seitsemänkymmentäkin oli paras ikä, kun jaksoi vielä tehdä töitä. Se ei silti tarkoittanut, että hänen elämänsä olisi ollut huonoa kahdeksankymmenen iässä, Kaskiharju kertoo.

Biologinen vai sosiaalinen paras

Jos parasta ikää pohtii jonkun tietyn asian tai tekemisen suhteen, vastaukset vaihtelevat.

– Sosiaaliset, biologiset ja esimerkiksi psyykkiset tekijät vaikuttavat. Esimerkiksi biologiseesti paras ikä tulla raskaaksi on alle kolmekymmentä ikävuotta, mutta sosiaalisesti se ei ehkä osu kohdilleen tai elämäntilanne voikin vaikuttaa siihen, että se on yli kolmekymmentä, Eija Kaskiharju sanoo ja muistaa, miten sai itse koulussa neuvot siitä, miten elämä etenee.

– Meille kerrottiin, että ensin ammatti ja sitten perhe. Aina se ei kuitenkaan onnistu siinä järjestyksessä.

Vaikka parhaan iän kokemusta ei ole tutkittu, Eija Kaskiharju tietää, että kysyttäessä hyvään elämään vaikuttavia asioita, ihmiset arvostavat hyvää terveyttä korkealle.

– Sanotaan, että terveys vaikuttaa. On tutkimuksia, että terveet vuodet ovat lisääntymässä ja siten parhaalle iälle löytyy tilaisuuksia, Kaskiharju sanoo.

Eroja sukupuolten käsityksissä

Eija Kaskiharjun mukaan myös ikänormeissa on tapahtunut lieventymistä.

– Joskus ajateltiin, että tässä iässä naimisiinmeno, tässä opiskelu, tässä rakastuminen. Nyt voi vielä eläkeikäisenä perustaa hyvän suhteen. Ei ole enää semmoisia normeja kuin ennen siitä, missä iässä voi rakastua ja missä harrastaa seksiä, Kaskiharju miettii.

Eroja suhtautumisessa ikään ja eri-ikäisille sallittaviin asioihin, tutkija kuitenkin löytää esimerkiksi sukupuolten väliltä.

– Jos ajattelee, että viisikymmentävuotias mies menee naimisiin kolmekymmenvuotiaan naisen kanssa, ei sille kauheasti kulmia kohotella. Jos toisinpäin, nainen saa kaikenlaisia nimityksiä ja ehkä miestäkin vähän ihmetellään, Eija Kaskiharju toteaa.

Se, mikä Kaskiharjua nykymaailmassa huolettaa, on kuitenkin eri ikäisten yhtäläinen kohtelu ja arvostaminen työelämässä – eli paras työikä.

– Sanotaan, että eläkeiän pitäisi nousta. Yhtäältä kuitenkin poistetaan niitä työntekijöitä, jotka ovat olleet pitkään töissä ja joilla on paljon kokemusta. Eri-ikäisiä ihmisiä pitäisi olla kautta organisaation. Se olisi tilanne, jossa yhteisö hyötyy eniten.

Paras ikä juuri nyt

Eija Kaskiharju sanoo, että paras ikä on olemassa - ja oikeastaan niitä on monta. Ja on heitäkin, joiden mielestä paras ikä on aina juuri se, jota elää.

– Siitä iästä ei ole aikaisempaa kokemusta. Voi verrata osaamistaan ja kokemuksiaan aiempiin ja nauttia siitä täysin siemauksin, Eija Kaskiharju perustelee.

– Matti Nykänen sanoi, että elämä on ihmisen parasta aikaa, Kaskiharju naurahtaa.

Paras ikä on subjektiivinen kokemus. Samoin kuin sekin ikä, johon ihmiset eivät missään tapauksessa haluaisi palata, vaikka saisivatkin.

– Minä itse en haluaisi palata teini-ikään. Onneksi se on takana, Kaskiharju toteaa.