1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Isänmaallisuus on pilattu

Miksi isänmaallisuudella on niin negatiivinen kaiku, pohtii näkökulmassaan Olli Aimola.

Kuva: Yle

Sanopa alle kolmikymppisenä olevasi isänmaallinen, niin sinulle puetaan välittömästi kiitos-paita päälle, piirretään leijona-tatuointi otsaan ja kysytään montako kertaa olet käynyt kertausharjoituksissa.

Missään edellä mainituissa ilmiöissä ei välttämättä ole mitään väärää, mutta miksi ne liitetään aina negatiivisesti isänmaallisuuteen? Isänmaallisuus käsitteenä ja sanana on pilattu minun sukupolveltani, mutta keitä siitä on syyttäminen? Miksi isänmaallisuuteen liittyy niin suuri negatiivinen lataus?

Isänmaallisuus on muutakin kuin inttijuttujen mehustelua äijien saunailloissa.

On toki isänmaallisuudella pimeät ja oikukkaatkin puolensa, minkä ilmentymiä olemme valitettavasti saaneet todistaa lähimenneisyydessä. Länsi ja itä ovat vahvasti napit vastakkain Ukrainan kriisissä ja osataan meillä koto-Suomessakin antaa patrioottisia lausuntoja maailman tilanteesta. Medialla on paha tapa kaivaa koloistaan vanhat starat esiin aina tiettyjen aihepiirien äärelle ja eipä olisi voinut entisen puolustusvoimien komentajan, kenraali Gustav Hägglundin ”Rauhan Utopia”-kirjan julkistaminen osua yhtään osuvampaan aikaan.

Hägglund vieraili taannoin Ylen aamu-tv:ssä kertomassa kirjastaan ja tottakai samalla puitiin myös Ukrainan kriisiä ja Venäjä-suhteita. Hägglund kertoi haastattelussa, ettei Venäjästä ole sotilaallista uhkaa Suomelle, sillä hänen mukaansa ”Venäjä sai viimeksi niin rankasti turpiinsa". Hägglund kirjoittaa myös kirjassaan, että tasa-arvon nimissä hän ryhtyy heti kannattamaan naisten asevelvollisuutta, jos miehet tulevat raskaaksi tai edes imettävät vauvoja. Voi Gusse Gusse, annoit juuri muutaman esimerkin siitä, miksi me nuoret aikuiset emme voi sanoa olevamme isänmaallisia.

Eikö isänmaallisuutta voisi päivittää uudelle vuosituhannelle, kun Nokiakin on myyty pois ja räppäri on loppuunmyynyt kaksi stadionkonserttia? Ehdotan, että isänmaallisuus-sanasta poistetaan kaikki sotilaallisuuteen tai sotimiseen liittyvä. Minkä minä sille voin, että ihminen on liian tyhmä lopettaakseen sotimisen, ei se saa pilata rakkautta isänmaatani kohtaan!

“Kaveria ei jätetä”-iskulause istuu enemmän kuin hyvin yksilökeskeisyys –ja tasa-arvokeskustelun keskelle.

Isänmaallisuus on muutakin kuin varautumista sotaan, nationalismia tai pahimmillaan rasismia. Isänmaallisuus on muutakin kuin inttijuttujen mehustelua äijien saunailloissa. Isänmaallisuus on muutakin kuin tumman Mannerheimin kritisointia. Isänmaallisuus on minulle kuulumista yhteisöön, johon mahtuvat niin Päivi Räsänen kuin Jari Sillanpääkin, Ali Jahangiri kuin Tero Vaarakin.

Isänmaallisuus voi olla suomalaisen luonnon rakastamista. Isänmaallisuus voi olla kaverin auttamista ja tukemista jokapäiväisessä elämässä. “Kaveria ei jätetä”-iskulause istuu enemmän kuin hyvin yksilökeskeisyys –ja tasa-arvokeskustelun keskelle. Tai ehkä pitäisi vain keksiä joku nokkela ja hyvä hashtagi Twitteriin ja Instagramiin, tyyliin #positiivinenisänmaallisuus, ja saada Tuomas Enbuske twiittamaan siitä.

Tehkää rauhaa ja rakkautta, älkää sotiko – ja antakaa minun rakastaa rauhassa isänmaatani!

Olli Aimola

Kirjoittaja on Yle Etelä-Karjalan toimittaja ja reservin vänrikki

@olliaimola (siirryt toiseen palveluun)