Mansikki lypsää kohta täsmämaitoa – omat lehmät juustolle ja voille

Geeniperimän tehokas hyväksikäyttö on mullistanut karjanjalostuksen muutamassa vuodessa ja tuonut maitotiloille miljoonien säästöt. Uudet menetelmät avaavat mahdollisuuden jopa täsmämaidon tuottamiseen. Jalostuksen alkupää on kokenut todellisen mullistuksen. Esimerkiksi toholampisen Hirvisen navetan pienet sonnipojat Hulivili ja Grandpa saavat tietää siitoskelpisuudestaan alle vuoden ikäisinä, kun ennen siihen kului useita vuosia.

Kotimaa
Vasikka makaa karsinassa
Kalle Niskala / Yle

Hulivili ja Grandpa ovat muutaman kuukauden ikäisiä sonnivasikoita Tarja ja Juha Hirvisen navetassa Toholammilla. Navetassa on huippukarja.

Talon isäntäväki haluaakin selvittää, voisiko hyväsukuisista vasikoista kasvattaa siitossonneja jatkamaan punaisen lehmikarjan rotua.

Vielä muutama vuosi sitten samanlaisten sonnipoikien piti osoittaa hyvien ominaisuuksien siirtyminen seuraavalle polvelle usean vuoden seurannassa. Koehypyissä piti siittää vähintään parisataa hyvätuottoista lehmävasikkaa, ennen kuin siitossonnin titteli irtosi.

Genomitestauksessa punnitaan kymmeniä ominaisuuksia

Viime vuosikymmenen lopulla käyttöönotettu genomitestaus on mullistanut sonnien elämän.

Hulivilin ja Granpan kyvyt saadaan esiin jo kymmenen kuukauden ikäisinä. Jatkuuko elämä siitossonnina karjanjalostusosuuskunta Faban navetassa vai onko odotettavissa lyhyt elämä teuraseläimenä?

- Genomitestissä saamme selville seitsemisenkymmentä erilaista ominaisuutta , toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku genomitestejä tekevästä karjanjalostusosuuskunta Fabasta sanoo. Yksin geneettisen perimän perusteella jalostukseen eläintä ei kuitenkaan kelpuuteta. Sonnivasikan oma rakenne, sukutausta ja emolehmän rakenne ja ominaisuudet painavat myös vaa'assa. Genomitesti on siis geeniperimän, ulkoisten ominaisuuksien sekä sukutaustan huomioiva kokonaisuus. .

Toholampilaisella Hirvisen tilalla, emäntä Tarja Hirvinen vastaa karjan jalostuksesta. Hän vahvistaa, että genomitestaus on mullistanut koko jalostuksen. Ennen jalostussonniksi ehdolla olevan eläimen ominaisuuksia seurattiin sadoilta jälkeläislehmillä.

- Sonnin siirtyvien ominaisuuksien vahvuuden selvittäminen kesti useita vuosia. Nyt genomitestillä saadaan vastaavat tiedot nuoresta vasikasta.

- Tarkka tieto auttaa paitsi parantamaan maidon tuotanto-ominaisuuksia, se antaa tietoa lukuisista muista ominaisuuksista, kuten eläimen kyvystä käyttää hyväkseen sille annettua ravintoa. Rehun hyväksikäyttö on taloudellinen kysymys, mutta tietoa voidaan käyttää myös ympäristön kuormituksen selvittämisessä, Antti Latva-Rsku sanoo.

- Kun oikealle lehmälle löydetään juuri oikea partneri, tuotanto tehostuu. Järjestelmän käyttöönotto on tuonut maitotiloille jo nyt kymmenien miljoonien säästöt vuosittain, Latva-Rasku summaa.

Täsmämaitoa jo lähitulevaisuudessa

Juustojen, rasvojen ja juoksevien maitotuotteiden tarvitseman raaka-maidon koostumusvaatimukset vaihtelevat.

Antti Latva-Raskun mukaan pisimmälle vietynä yksittäiset navetat voisivat erikoistua tietynlaisen maidon tuotantoon, mikä voi olla todellisuutta jo lähitulevaisuudessa. .

- Tämä ei ole sinänsä mitään uutta, onhan maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia mitattu jo vuosikymmenien ajan. Maidon koostumus on ohjannut jalostusta. Uutta nyt on se, että käytössä oleva, sukutieto ja geeniperimään perustuva kertova testi avaavat mahdollisuuden entistä tarkempaan täsmätuotantoon, toimitusjohtaja Paavo Latva-Rasku sanoo.

Korjattu 30.8.2014 klo 18.32 : ilmaisu härkäpoikien muutettu ilmaisuksi sonnipoikien.