Puolustusministeriö: Emme näe isäntämaajärjestelyä siirtymisenä kohti Nato-jäsenyyttä

Suomi on allekirjoittamassa Naton kanssa niin kutsutun isäntämaapöytäkirjan, joka mahdollistaa Naton nopean toiminnan joukkojen toimimisen Suomen alueella.

Kotimaa

Yhteistyön laajeneminen Naton kanssa ei ole askel kohti puolustusliiton jäsenyyttä, vakuutti puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko Yle Radio Suomen Ajantasa-lähetyksessä tänään keskiviikkona.

– Emme ole nähneet tätä siirtymisenä kohti jäsenyyttä, näemme uuden pöytäkirjan vain käytännön keinona kehittää yhteistyötä Naton kanssa, Varvikko sanoo.

Isäntämaa-pöytäkirja mahdollistaa Naton nopeiden toiminnan joukkojen liikkumisen ja tukemisen Suomen maaperällä, merialueilla ja ilmatilassa. Suomi on allekirjoittamassa pöytäkirjan yhdessä Ruotsin kanssa.

Valtioneuvosto on korostanut, että kyseessä ei ole sopimus, joka velvoittaisi Suomea päästämään Naton joukkoja alueilleen.

"Hyödynnetään harjoitustoiminnassa"

Pöytäkirjan käytännön hyödyt Suomelle liittyvät Varvikon mukaan sekä rauhanajan yhteiseen harjoitustoimintaan että poikkeusolojen toimiin.

– Pöytäkirjaa hyödynnetään harjoitustoiminnassa, jota on tehty jo 15 vuoden ajan. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää poikkeusoloissa, myöskin sotatilanteessa.

Varvikon mukaan pöytäkirja parantaa Suomen valmiuksia poikkeusoloihin ja vahvistaa puolustuskykyä. Naton nopean toiminnan joukoille annettava tuki liittyisi Varvikon mukaan käytännössä esimerkiksi joukkojen majoittamiseen, muonittamiseen, liikkumiseen ja terveydenhuoltoon. Päätäntavalta tuen antamisesta säilyisi Suomella.

Ei liity uuteen kumppanuuteen

Varvikon mukaan pöytäkirja ei suoranaisesti liity ensi viikolla järjestettävässä Naton huippukokouksessa käsiteltävään uuteen kumppanimaiden kategoriaan, johon Suomi olisi pääministeri Alexander Stubbin mukaan pääsemässä Ruotsin, Australian, Jordanian ja Georgian kanssa.

Varvikon mukaan pöytäkirja on sen sijaan syntynyt Ruotsin, Suomen ja Naton yhteisen Afganistanin Isaf-operaation yhteistyön jäljiltä.

– Suomi ja Ruotsi ovat erikseen nähneet tarvetta tälle Isaf-operaation päättymisen jälkeen. Tämä osoittaa Suomen halua ja kykyä yhteistyöhön kumppanien kanssa.

Isäntämaapöytäkirjasta on neuvoteltu jo useita vuosia, ja neuvottelujen viimeisin aktiivinen vaihe on Varvikon mukaan kestänyt viimeiset puolitoista vuotta.