Tuomioja: Isäntämaatukiasiakirja ei ole uusi asia eikä askel kohti Natoa

Suomi ei ole ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan ottamassa askelta kohti Nato-jäsenyyttä. Ministeri korostaa, että keskiviikkona uutisoidussa isäntämaatukiasiakirjassa on kyse vanhasta asiasta, jonka valmistelusta on informoitu eduskuntaa pitkin matkaa.

politiikka
Erkki Tuomioja
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) korostaa, että hallituksen linja suhteessa sotilasliitto Naton jäsenyyteen ei ole muuttunut.

– En näe, että Suomen turvallisuutta tai pohjoisen Euroopan vakautta millään tavoin edistettäisiin tuomalla sotilasliitto Natoa taas uudelle rajalle Venäjän kanssa, kirjoittaa Tuomioja Facebook-kommentissaan.

Ulkoministeri ottaa kirjoituksessaan kantaa uutiseen Suomen valmiudesta allekirjoittaa Naton kanssa ns. host nation support -yhteisymmärrysasiakirja. Tuomioja korostaa, että kyse ei ole uudesta järjestelystä, vaan asiasta, jonka pitkästä valmistelusta on informoitu eduskuntaa pitkin matkaa.

Tuomioja huomauttaa myös, että kyse ei ole askeleesta Nato-jäsenyyttä kohti, vaikka jäsenyyden kannattajat yrittävät tällaista kuvaa luoda.

Ulkoministeri kommentoi asiaa myös tiedotusvälineille poistuessaan iltapäivällä hallituksen budjettineuvotteluista Säätytalolta. Hän antoi esimerkkejä siitä, missä tilanteissa isäntämaatuki voisi tulla kysymykseen.

- Äärimmäinen tilanne on tietysti se, että jos joku hyökkää Suomeen. Niin meillä on oikeus vastaanottaa apua, Tuomioja sanoi.

Hän lisäsi, että sopimus helpottaisi myös osallistumista erilaisiin harjoituksiin, joita on tehty käytännössä jo pitkään.

- Jos siinä on jotain ulkolaisia laivoja tai muita, niin ei tarvitse erikseen tehdä sopimusta siitä, minkälaisia muotoja noudatetaan silloin, kun nämä ovat Suomen aluevesillä tai Suomen maaperällä.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) kertoi hänkin keskiviikkona Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että isäntämaatukisopimuksesta on neuvoteltu kymmenen vuotta. Kyse on siitä, että Suomi voisi niin päättäessään antaa toimintaedellytyksiä Naton joukoille erilaisissa häiriötilanteissa.

Kääriäinen korostaa, että päätöksen tekisi aina avun pyytäjä eli Suomi.