Takapenkin poikia motivoidaan vaihto-opinnoilla

Vaihtoon ovat perinteisesti lähteneet koulussa hyvin menestyvät tytöt. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on jo muutaman vuoden kannustanut ammattioppilaitoksia lähettämään vaihtoon myös heikommin koulussa menestyviä poikia.

Kotimaa

Vaihto-opintoihin lähtee huomattavasti enemmän tyttöjä kuin poikia. Joissakin kouluissa on myös pidetty opintomenestystä yhtenä perusteena vaihtoon pääsemisessä.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on jo muutaman vuoden ajan pyrkinyt muuttamaan vääristynyttä sukupuolijakaumaa ja saamaan myös huonommin pärjäävät oppilaat vaihtoon. Vaihto-opinnoilla uskotaan olevan vaikutusta jopa koulupudokkaiden määrään.

Vaihdosta motivaatiota

Ammattiopistoista lähdetään yleensä ulkomaille tekemään työssäoppimisjaksoa. Mika Saarinen CIMO:sta uskoo, että jakso ulkomailla motivoi opiskelijaa eri lailla kuin opinnot kotimaassa.

– Se opettaa elämäntaitoja. Usein opiskelumenestys on myös kiinni siitä, että elämäntaidot eivät kaikki ole ihan hallussa. Täällä kotimaassa jää helposti kiinni tiettyihin kaavoihin, mutta sitten kun on ulkomailla aivan eri tilanteessa, joutuu aivan eri tavalla pärjäämään omillaan.

– Se voi antaa eväitä pärjäämiselle senkin jälkeen. Jopa aika lyhyt jakso voi olla merkittävä motivaattori sekä elämänhallinnassa että opiskelussa, Saarinen selittää.

Saarinen uskoo, että kohonneella opiskelumotivaatiolla sekä parantuneilla elämänhallintataidoilla estetään myös opintojen keskeytyksiä.

– Kumminkin meillä on tällainen pudokkuusongelma Suomessa ja osaratkaisu siihen voi olla ulkomaanvaihto. Tämä on myös toiminut ja on useimmissa ammattioppilaitoksissa käytössä oleva järjestelmä, Saarinen kertoo.

Vaihtoon pääsyssä alueellisia eroja

Vaihto-opintojen yleisyydessä on myös alueellisia eroja. CIMO:n Saarinen uskoo, että syy ei ole suoranaisesti kouluissa vaan paikallisessa liike-elämässä. Alueilla, missä on yrityksiä, jotka tarvitsevat kansainvälistä osaamista, oppilaitokset myös kannustavat siihen.

– Vaihtelut eivät ole ihan sellaisia, mitä voisi odottaa, että syrjäseuduilta olisi hankala lähteä. Oikeastaan se on ihan toisinpäin: esimerkiksi pääkaupunkiseudulta on vähemmän mahdollisuuksia lähteä kuin muualta. Etelä-Suomessa on tiettyjä paikkoja, joissa on vaikeampaa saada tukea ulkomaan jaksoon kuin vaikkapa Itä-Suomessa tai Pohjois-Suomessa, Saarinen kertoo.

Vaihto-opintojen yleisyys vaihtelee myös eri aloilla. CIMO yrittääkin kannustaa juuri miesvaltaisia aloja lähettämään enemmän opiskelijoita vaihtoon. Vaikka CIMO:n tukemissa ammattikoulujen vaihto-opinnoissa melkein puolet on poikia ja puolet tyttöjä, kaikista vaihtoon lähtijöistä kaksi kolmesta on tyttöjä.

Tärkeintä ei ole opiskelu

CIMO:n ohjeistus on saanut enimmäkseen positiivista palautetta oppilaitoksissa.

– Yhtäältä tulee palautetta, että tämä on positiivista ja tämä on innostanut meitä ja olemme huomanneet, että tämähän antaa uusia mahdollisuuksia saada esimerkiksi juuri mahdollisia koulupudokkaita pysymään koulussa.

Opiskelijallekaan ykkösmotivaattori vaihtoon lähtöön harvoin on vain ammatillisen osaamisen kartuttaminen. Oulun seudun ammattiopistosta sähköasentajaksi jo valmistunut Eetu Mäkelä oli osana opintojaan vaihdossa Espanjan Menorcalla. Eetulla opiskelumenestys ei vaikuttanut suuntaan eikä toiseen vaihtoon lähtijöitä valitessa. Halukkaita lähtijöitä ei ollut, joten paikasta ei tarvinnut kilpailla.

Vaihdossa näki erilaisen tavan tehdä asioita, mutta tärkein anti oli kuitenkin muualla.

– Sosiaaliset taidot kehittyivät – ja kielitaito, kun englantia piti käyttää koko ajan. Hyvä reissuhan se oli, kun sai olla vähän muissa maisemissa, lämmintä oli ja aurinko paistoi, Eetu summaa.