Komea ruska saa alkunsa auringosta

Lehtivihreä ilostuttaa elämäämme keväisin ja kesäisin. Syksyn tullen lehtivihreä muuttuu usein punaiseksi tai keltaiseksi, ja metsät pääsevät väriloistoonsa. Harva tietää, että molemmat ilmiöt vaativat aurinkoa toteutuakseen.

luonto
Pihlajan lehdet punertuvat.
Arvo Vuorela / Yle

Jos toivoo näkevänsä syksyisin komean ruskan, sopii toivoa aurinkon paistetta.

– Sateisena ja harmaana syksynä ruskavärit ovat yleensä melko mitättömät, kertoo kasviekologian yliopistotutkija Kari Taulavuori Oulun yliopistosta.

Lehtien värien vaihtuminen on prosessi, joka lähtee käyntiin, kun lehtivihreää ei enää synny.

– Yksinkertainen selitys on se, että klorofylli-pigmentti eli lehtivihreä hajoaa puiden lehdissä. Silloin muut väriaineet, punaiset antosyaani-väriaineet ja oranssin-keltaiset karotenoidit pääsevät esille.

Ruskainen koivu Hankasalmen torilla.
Arvo Vuorela / Yle

Lehti pitää muut värit piilossa, kunnes syksyn lyhyemmät päivät saapuvat.

– Päivän lyheneminen on monille monivuotisille kasveille merkki siitä, että on aika käydä talvilepoa kohti. Silloin lehdessä alkaa tapahtua solunsisäisiä muutoksia.

Myös ympäristötekijöillä on vaikutuksensa puiden lehtien kiertoon.

– Lehtivihreää rakennetaan lehtien soluissa pitkin kesää. Kun tulee viileämmät ilmat, ei rakennuspuolikaan enää pelaa kunnolla, vaan värin hajoaminen tulee vahvemmin esille. Tästä syystä muut väriaineet pääsevät esille, ja saadaan ruska.

Pihlajanlehdet ruskaväreissä Hankasalmen torilla.
Arvo Vuorela / Yle

Viileitä ilmoja tehokkaammin lehtivihreän hajottamisesta huolehtii valo.

– Jos on kirkkaita ja aurinkoisia päiviä, niin silloin nämä ruskavärit ovat voimakkaimmillaan, koska lehtivihreä on herkkä valolle.