Pelti kolisee yleensä hyvällä kelillä ja työmatkalla illansuussa

Kokkolassa pitää olla liikenteessä erityisen tarkkana joulukuussa maanantaisin kello 17. Ajonopeuksien alentaminen on pitkäjänteistä puuhaa, töyssyillä esimerkiksi rajoitetaan nopeuksia lähinnä vain tonttikaduilla.

Kotimaa
Jukka-Pekka Tyhtilä / YLE

Yhteenveto Kokkolan kaupungin liikenneonnettomuuksista vuonna 2013 on juuri valmistunut. Neljä vuotta jatkunut onnettomuuksien lisääntyminen saatiin kaupungissa vihdoin käännettyä. Viime vuonna poliisin raportoimia onnettomuuksia sattui 262 kappaletta, kun niitä oli vuotta aiemmin 293. Onnettomuuksissa kuoli yksi ja 7 loukkaantui. Alkoholin aiheuttamia onnettomuuksia kaupungissa sattuu vähemmän kuin maassa keskimäärin, viime vuoden onnettomuuksista 11 oli sellaista, joissa joku osallisista oli alkoholin vaikutuksen alaisena.

Vuodelta 1986 alkavan seurannan mukaan onnettomuuksien huippuvuosi oli 1999, jolloin kirjattiin 354 onnettomuutta. Vähiten niitä on tapahtunut 2008, silloin sattui 194 onnettomuutta. Sen jälkeen kaupungissa rytisi kiihtyvällä tahdilla viime vuoteen saakka.

Poliisin tietoon tulee arviolta 30 prosenttia niistä onnettomuuksista, jotka johtavat henkilövahinkoihin. Vähiten tietoa saadaan polkupyöräonnettomuuksista.

Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan laskettuna Kokkolassa tapahtuvat liikenneonnettomuudet aiheuttavat 32,6 miljoonan euron kustannukset, tästä kaupungin maksettavaksi jää 6,5 miljoonaa euroa lähinnä terveys- ja sosiaalitoimen kuluina.

Hyvän sään aikaan joulukuussa suurin riski

Onnettomuudet tapahtuvat yleensä hyvissä olosuhteissa. Kokkolan viime vuoden onnettomuuksissa sää oli kirkas tai pilvipoutainen 74 prosentissa tapauksista. Vesisateella sattui 12 ja lumi- ja räntäsateella 7 prosenttia. Kolmasosassa onnettomuuksista tie oli luminen, sohjoinen tai jäinen.

Joulukuu oli Kokkolassa vaarallisin kuukausi, silloin sattui 39 onnettomuutta, kolminkertaisesti elokuuhun verratuna. Maanantai on kaksi kertaa vaarallisempi kuin sunnuntai, myös tiistaisin ja perjantaisin on oltava erityisen tarkkana.

Työmatkaliikenne painottuu myös tilastossa, vaarallisinta on kello 17, mutta jo tuntia aiemmin onnettomuuskäyrä pongahtaa nousuun. Myös kello 14 erottuu selkeänä piikkinä, sen siijaan aamun työmatkaliikenteessä onnettomuuksia näyttää tapahtuvan suhteellisen vähän, keskellä päivää ja iltaisin on vaarallisempaa.

Risteysonnettomuudet ovat yleisimpiä.Niistä koostuu kolmannes onnettomuuksista, toiseksi eniten sattuu yksittäisonnettomuuksia. Onnettomuudet keskittyvät sinne, missä on eniten liikennettäkin eli Rautatienkadulle, Kustaa Aadolfinkadulle ja Antti Chydeniuksenkadulle.

Ylinopeuksien suitsiminen on työlästä

Kokkolan kaupungilla on ollut käytössään jo useita vuosia siirreltävä nopeudennäyttötaulu, se on mittaillut ajonopeuksia etenkin koulujen ja päiväkotien läheisyydessä. Tulokset eivät mairittele autoilijoita, esimerkiksi Kirkonmäen päiväkodin läheisyydessä joka neljäs ajoi yli 10 km/h ylinopeutta. Asukkaat vaativat usein vauhtia hidastavien töyssyjen rakentamista, mutta ne eivät sovi kaikille kaduille.

Kaupunkien katuverkosto jaetaan pääkatuihin, kokoojakatuihin ja tonttikatuihin. Tonttikatujen tehtävä on johtaa liikenne kokoojakaduille, jotka välittävät sen edelleen pääkaduille. Pääkadut ja kokoojakadut suunnitellaan liikenteen ehdoilla, niissä on kevyen liikenteen väylät joko molemmila tai toisella puolella.

– Jos pääkaduilla tai kokoojakaduilla rajoitetaan liikennettä töyssyillä tai muilla rajoittella, riskinä on liikenteen siirtyminen tonttikaduille, jossa ongelmat moninkertaistuisivat tämän jälkeen, selittää liikenneinsinööri Jukka Harju.

Joillakin asuntoalueilla nopeusrajoituksia on laskettu 30 kilometriin tunnissa, sekään ei ole nopea lääke.

– Ajonopeudet tippuvat ensimmäisen vuoden aikana vain 1-2 kilometriä eli nopeudet tippuvat hiljalleen vuosien varrella. Mitään kertaparannusta rajoituksen laskulla ei saada.

Parhaat ja kestävimmät ratkaisut saavutetaankin hyvällä liikennesuunnittelulla ja rakenteilla, toisaalta katurakenteen muuttaminen vie paljon rahaa ja aikaa. Vähältä tuntuvilla muutoksilla voidaan parantaa kuitenkin merkittävästi liikenneturvallisuutta. Esimerkiksi Kirkonmäen päiväkodissa rakennettiin jättöalue, Torikaduille torin laitaan ja Kaarlelankadulle uimahallin kohdalle rakennettiin suojateille keskisaarekkeet.

– Asenne, valistus ja valvonta. Ei sitä oikein muita konsteja ole ylinopeuksen kitkemiseen, sanoo Harju.