Koulu ei tarjoa lapselle hetkiä kertoa kiusaamisesta

Varsinkin pienet lapset kokevat, ettei kouluissa ole riittävästi hetkiä, jolloin koulukiusaamisesta voisi kertoa. Koulujen kannalta ongelma on, ettei opettaja aina edes tiedä kiusaamisesta. Aikuiset saattavat myös tahattomasti vähätellä kiusaamista, kertoo Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö.

Kotimaa
Nuori istuu käytävällä.
Toni Pitkänen / Yle

Syksyllä koulujen alettua myös keskustelut koulukiusaamisesta ovat käynnistyneet. Lukuisista hankkeista huolimatta koulukiusaaminen ei ole tilastojen mukaan juuri vähentynyt Suomessa 2000-luvun aikana.

Viime vuoden kouluterveyskyselyssä lähes 70 prosenttia peruskoululaisista koki, etteivät koulun aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki on havainnut ilmiön käytännössä.

– Meille tulevissa yhteydenotoissa melkein poikkeuksetta taustalla on jotakin sellaista, mihin aikuiset eivät ole puuttuneet. Kiusaamista ei ole huomattu, tai lapsi tai nuori ei ole jostain syystä uskaltautunut ylipäätään kertomaan siitä. Tai jos siitä on kerrottu, puuttumisesta ei ole ollut mitään hyötyä, Pajamäki sanoo.

On sanottu: "Älä välitä, anna mennä ohi korvien, poistu tilanteesta", mutta lapselle viesti on ristiriitainen.

Tatjana Pajamäki

Hänen mukaansa erityisesti pienemmät lapset kertovat, että sopivia hetkiä kertoa kiusaamisesta on kovin vähän. Yleistä on myös, että aikuiset saattavat tahattomasti vähätellä kiusaamista.

– Se on aikuisen puolelta ajateltuna varmaan lohduttamista. On sanottu: "Älä välitä, anna mennä ohi korvien, poistu tilanteesta", mutta lapselle viesti on ristiriitainen. Häntä kohdellaan väärin, ja hänen pitäisi tulkita se niin, ettei hänen tulisi välittää siitä, Pajamäki sanoo.

Hän korostaa, että kiusaamistilanteiden hoitaminen koulussa täytyy tehdä lapsille läpinäkyväksi. Lasten tulisi tietää, kenen puoleen kääntyä ja mitä tehdä, jos näkee jotakuta kiusattavan.

Opettaja ei aina tiedä kiusaamisesta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä kouluissa on puuttumattomuuden kulttuuri, joka johtuu usein esimerkiksi kiireestä.

Se, että me aikuiset sanomme, että tässä koulussa ei ole kiusaamista lainkaan, ei oikeastaan voi pitää paikkaansa.

Tuomas Kurttila

– Meillä on ehdottomasti ongelmana, että koulussa työskentelevät aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Toisaalta ongelma on siinä, etteivät koulut riittävästi tunnista, että kouluympäristössä on jatkuvaa kiusaamista, Kurttila toteaa.

Kurttila ei halua sälyttää asiaa yksistään opettajien harteille. Hänen mukaansa kouluihin tarvitaan enemmän erilaisten ammattilaisten aikaa ja tukea opettajan työlle.

Kurttilan mukaan kiusaaminen kuitenkin katoaa aikuisten ja koulun ammattilaisten silmistä liian usein.

Kiusaamiseen pitää aina puuttua, mutta se vaatii sen, että kiusaaminen on koulun aikuisella tiedossa.

Nina Lahtinen

– Se, että me aikuiset sanomme, että tässä koulussa ei ole kiusaamista lainkaan, ei oikeastaan voi pitää paikkaansa. Silloin me emme tunnista niitä tilanteita, emmekä kuuntele riittävästi lapsia ja nuoria niistä asioista, joita he kohtaavat kouluarjessaan, Kurttila sanoo.

Opettaja ei aina tiedä kiusaamisesta, jolloin siihen ei myöskään voi puuttua, toteaa Opetusalan ammattijärjestön kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.

Myös kasvavat ryhmäkoot tekevät kiusaamisen havaitsemisen opettajille hankalaksi.

Lahtinen pitää koulun ja kodin yhteistyötä sekä tiedonkulkua olennaisena osana kiusaamisen kitkemistä. Lahtisen mukaan vanhempien tulisi seurata kotona lapsen kanssa, onko kiusaaminen loppunut vai jatkuuko se.

– Kiusaamiseen pitää aina puuttua, mutta se vaatii sen, että kiusaaminen on koulun aikuisella tiedossa. Siksi on hirveän tärkeää, että koulussa on sellainen ilmapiiri, että lapset ja oppilaat uskaltavat kertoa tästä, Lahtinen sanoo.