Komisario Palmun kuvauspaikkoja bongaillaan ahkerasti Helsingissä

Matti Kassilan 1960-luvulla ohjaamat Komisario Palmu -elokuvat muistetaan ennen kaikkea upeasta Helsinki-kuvauksestaan. Viimeisen Palmun ilmestymisestä on jo 45 vuotta, mutta ”Palmu-ilmiö” pitää sitkeästi pintansa. Syyskuussa ilmestyy uusi aihetta käsittelevä tietokirja, jossa tarkastellaan elokuvien sekä Mika Waltarin alkuperäisten kirjojen suhdetta.

kulttuuri
Kaasua, komisario Palmu -elokuvaa kuvattiin muiden Palmu-elokuvien tapaan Helsingin kantakaupungissa.
Kaasua, komisario Palmu -elokuvaa kuvattiin muiden Palmu-elokuvien tapaan Helsingin kantakaupungissa. Kuvauksista otetussa valokuvassa näkyy ohjaaja Matti Kassila sekä autosta nousevat Leo Jokela ja Joel Rinne.Fennada-Filmi Oy

Mika Waltarin dekkareihin perustuvien komisario Palmu -elokuvien kuvauspaikkojen bongailu on suosittua puuhaa. Helsinkiläinen Hegesippus Lehessaari hurahti Palmujen maailmaan noin kolme vuosikymmentä sitten. Innostus sai alkunsa rakkaudesta Helsinkiin; elokuvien välittämä kuva 1960-luvun Helsingistä sai miehen pauloihinsa.

- Joskus 1980-luvun lopulla päätin, että selvitän kaikki Palmu-leffojen ulkokuvauspaikat. Sitä salapoliisityötä kesti aivan viime vuosiin saakka, Lehessaari kertoo.

Poliisikunnan kanonisoitu jäsen

Pääosin kuvauspaikat sijaitsevat Helsingin kantakaupungin alueella. Yhden keskeisen paikan Lehessaari löysi täysin sattuman kautta, ja tämä sattuma johti arvokkaaseen seuraukseen.

- Palmun kotitalo Rauhankatu 11:ssä oli minulle henkilökohtainen kuningaslöytö. Se löytyi ihan sattumalta, kun kurkin rappukäytävistä sisään. Siitä tulikin hauska juttu, kun vedin kerran opastettua kävelykierrosta Dekkariseuralle. Pohdittiin siinä ääneen, että pitäisi varmaan olla Palmu-muistolaatta tämän talon seinässä.

Tämän keskustelun seurauksena Dekkariseura päätti järjestää Kruununhaassa 12.5.2005 Palmun muistoa kunnioittavan, kaikille avoimen seminaarin, jossa muistolaatta paljastettiin.

Tilaisuuteen Ritarihuoneelle saatiin paikan päälle Matti Kassila, Matti Ranin ja Pentti Siimes. Helsingin poliisikuoro lauloi juhlapuvuissa muun muassa kappaleen Yks voima sydämeen kätketty.
– Sillä tavalla Komisario Palmusta tuli virallisesti kanonisoitu poliisikuntaan kuuluva hahmo, Lehessaari nauraa.

Uusi kirja syyskuussa

Palmujen maailma on tänä syksynä monella tapaa ajankohtainen. Kirjailija Waltarin kuolemasta tuli elokuun 26. päivä kuluneeksi 35 vuotta, ja syyskuussa ilmestyy Juha Järvelän ja Marjo Vallitun tietokirja Komisario Palmun jäljillä. Teoksessa esitellään Palmu-kirjojen ja elokuvien taustat, tekijät ja syntyvaiheet, sekä kierretään myös elokuvien kuvauspaikkoja Helsingissä.

Tekijöiden mukaan teos on ensimmäinen, jossa koko "Palmu-ilmiötä" tarkastellaan kokonaisuutena lähikuvassa.

– Palmu-ilmiötä on aiemmin tarkasteltu useimmiten joko yksittäisinä teoksina tai tietystä näkökulmasta, esimerkiksi osana kirjailija Waltarin tai ohjaaja Kassilan tuotantoa, tekijät kertovat.

Kirjan lähdeaineistona on käytetty muun muassa valmistuneiden elokuvien käsikirjoituksia, jotka paljastavat kuvausvaiheessa tehtyjä ratkaisuja. – Pohdimme teoksia aina kerronnallisuudesta puvustukseen ja miljöisiin saakka. Tarkastelussa on itse teosten lisäksi myös niiden synty - miltä ne näyttivät aikalaistensa näkökulmasta. Tämä voi poiketa paljonkin nykylukijan ja -katsojan kokemuksesta.

Melkein kaikki löytyy kolmosen ratikan reitiltä

Hegesippus Lehessaaren mukaan Palmu-elokuvien ulkokuvauspaikkojen bongailu on Helsingissä helppoa, sillä lähes kaikki keskeiset paikat löytyvät kolmosen ratikan reitin varrelta.

Joitain vuosia sitten Lehessaari laati yhteistyössä Helsingin kaupungin liikelaitoksen kanssa oppaan (siirryt toiseen palveluun), jonka perusteella ratikkamatkustaja voi bongata vaikkapa Rouva Skrofin talon tai paratiisiseurakunnan temppelin.

Elokuvat uskollisia kirjoille

Hegesippus Lehessaaren mukaan Kassilan elokuvat ovat kiitettävän uskollisia Waltarin kirjoille.

– Esimerkiksi Komisario Palmun erehdystä voi hyvin selata katsomalla samaan aikaan elokuvaa. Lauseet ja sanomiset menevät melkein yksi yhteen, tosin Kassila on kiinnittänyt erityisen paljon huomiota hahmojen väliseen dialogiin. Puheenparsi on hyvin luontevaa, mikä on yksi syy siihen, miksi elokuvat ovat kestäneet aikaa niin hyvin. Aiemminhan suomalaisten elokuvien kieli oli hyvin kömpelöä ja teennäistä.

Kirjoista löytyi myös vastaus yhteen Lehessaarta pitkään askarruttaneeseen kuvauspaikkaan.

– Fredrik Nordbergin asuntoa etsin pitkään sellaisen kohtauksen perusteella, jossa näkyy muuttoauto ja talon sisäpiha. Kahlasin läpi koko kantakaupungin, Katajanokat ja Kruununhaat. Olin jo kallistumassa siihen tulokseen, että talo on purettu, kunnes jälleen kerran luin läpi kirjat, ja tajusin että siellähän on osoite, Merimiehenkatu 18. Kävin paikan päällä katsomassa, ja siellähän se on kuvattu.

– Se jäi oikeastaan huomaamatta, koska elokuvassa auto tulee sinne Viiskulmasta päin, ja silloin kun kävin paikkaa etsimässä, sieltä päin ei saanut kyseiseen suuntaan ajaa.