1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Musta aukko havaitaan kaasupurkauksesta – "kuin valtava kosminen taskulamppu osoittaisi tänne"

Suurin havaittu supermassiivinen musta aukko sijaitsee OJ 287 -galaksissa 3,5 miljardin valovuoden päässä Maassa. Tuo musta aukko on massaltaan 18 miljardin Auringon suuruinen.

Mustan aukon suora havaitseminen ei ole mahdollista. Aukko on kuitenkin mahdollista havaita sen ympärillä tapahtuvien asioiden ansiosta. NASAn 12. elokuuta 2014 julkaisemassa taiteilijan näkemyksessä kuvataan mustasta aukosta lähtevä röntgensäteilykiila. Kuva: JPL-Caltech / NASA / EPA

Astrofyysikko Pauli Pihajoki on tutkinut mustia aukkoja pitkään Tuorlan observatoriossa. Elokuussa Pihajoki väitteli tohtoriksi OJ 287 -galaksin ytimessä toisiaan kiertävistä kahdesta supermassiivisesta mustasta aukosta.

OJ 287 -galaksi sijaitsee 3,5 miljardin valovuoden päässä Maasta. Toinen galaksin ytimessä olevista mustista aukoista on tähänastisten havaintojen perusteella suurin olemassa oleva supermassiivinen musta aukko. Sen massa on 18 miljardin Auringon suuruinen.

OJ 287 -galaksi sijaitsee tutkimusten kannalta osuvassa paikassa. Se nimittäin sijaitsee lähellä maan ratatasoa – ekliptikaa – eli reittiä, jota aurinko näennäisesti kiertää.

– Kaikki planeetat ja romu, joka aurinkokunnassa kiertää, löytyy ekliptikalta. Sitä on kuvattu siitä asti, kun tähtikuvaus 1800-luvulla aloitettiin. Arkistoja penkomalla on löydetty tietoa myös OJ 287:stä ja esimerkiksi nähty, kuinka kirkas se on ollut 1800-luvun loppupuolella, Pihajoki kertoo.

OJ 287 on siitä erikoinen galaksiydin, että se on ainoa, jonka kirkastuminen on pystytty ennustamaan.

– Se on itse asiassa melkoinen tieteellinen saavutus, Pihajoki sanoo.

Hän kertoo, että 1980-luvulla ennustettiin, että OJ 287:n ydin kirkastuu 1990-luvun puolivälissä. Näin myös tapahtui. Seuraava onnistunut ennustus tehtiin tämän jälkeen. Kirkastumisen arveltiin tapahtuvan 2005–2007 ja näin kävi.

Lähekkäin olevat mustat aukot yhdistyvät väistämättä

Jos OJ 287:ää päästäisiin katsomaan tällä hetkellä, mustia aukkoja olisi todennäköisesti enää jäljellä vain yksi.

Jotta mustaan aukkoon saisi jotain pudotettua, olisi päästävä eroon sinne viskattavan kappaleen liike-energiasta.

Pasi Pihajoki, astrofyysikko

– Kun mustat aukot kiertävät toisiaan, ne lähettävät gravitaatiosäteilyä. Tämä aiheuttaa sen, että pikku hiljaa niiden välimatka kuroutuu umpeen ja ne yhdistyvät. Aikaa tähän kuluu joitain kymmeniä tuhansia vuosia, ja se on kosmisessa mittakaavassa silmänräpäys, Pihajoki sanoo.

Miksi koko Linnunrata ei sitten putoa mustaan aukkoon?

– Jotta mustaan aukkoon saisi jotain pudotettua, olisi päästävä eroon sinne viskattavan kappaleen liike-energiasta. Jos vain paiskaa jotain aukkoa kohti, suurimmassa osassa tapauksista kappale vain ohittaa aukon päästä ja sujahtaa takaisin yhtä kovaa vauhtia.

Mustan aukon suora havaitseminen on mahdotonta

Koska musta aukko on kirjaimellisesti musta aukko, eikä sieltä tule lainkaan valoa, ei sen suora havaitseminen ole mahdollista. Aukko on kuitenkin mahdollista havaita sen ympärillä tapahtuvien asioiden ansiosta.

Kun mustaan aukkoon valuu kaasua, se muodostaa ympärilleen pyörivän ja hehkuvan kiekkomaisen rakenteen.

– Jos havaitsemme hyvin ohuen ja kapean reiän, jonka keskellä on hyvin paljon massaa, on selvää, että se on musta aukko, Pihajoki sanoo.

Pääasiassa OJ 287 havaitaan kuitenkin toisella tavalla. Kun musta aukko kerää kaasua, sen navoilta lähtee suihku säteilyä ja materiaa. OJ 287:n tapauksessa kirkas suihku osoittaa lähes suoraan Maata kohti.

– Ikään kuin valtava kosminen taskulamppu sattuisi osoittamaan tänne.