1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Psykiatrisen hoidon tila ahdistaa mielenterveyskuntoutujia Turussa – lääkäreistä pulaa koko Suomessa

Turun psykiatrista hoitoa vaivaa hankala lääkärivaje, eikä tilanne näytä helpottumisen merkkejä muuallakaan Suomessa. Hoidon tila huolettaa mielenterveyskuntoutujia. Ylilääkäri muistuttaa, että toiminta on kokonaisuudessaan normaalilla tasolla.

Kuva: Jouni Koutonen / Yle

Turun psykiatrisen hoidon tilanne huolestuttaa mielenterveyskuntoutujia. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:ssä erityisesti henkilökunnalta paikoin saatu kohtelu puhuttaa. Monet kuntoutujista pitävät kohtelua ala-arvoisena.

– Hoitajat viettävät paljon enemmän aikaa kansliassa kuin potilaiden kanssa. Niin sanottuja omahoitajakeskusteluja on hirveän vähän. Jos on psyykkisten vaivojen lisäksi jokin fyysinen vaiva, se saatetaan sivuuttaa. Potilaille ei aina kerrota, mitä lääkkeitä he saavat, vaikka he kysyisivät siitä, luettelee Turun Mielenterveysyhdistyksen varapuheenjohtaja Jarmo Pulli.

Myös tahdonvastainen hoito ja siihen liittyvät yksityiskohdat pohdituttavat mielenterveyskuntoutujia jatkuvasti.

– Eihän se tarkoita, ettei itsemääräämisoikeutta ole ollenkaan, Pulli sanoo.

Turkulainen kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä mies on samoilla linjoilla. Hän ei halua esiintyä uutisessa omalla nimellään.

– Akuutilla osastolla hoitoneuvotteluita oli kerran viikossa, niissä oli lääkäri tapaamassa. Muilla osastoilla neuvotteluita on vähemmän. Yleensä paikalla on kaksi hoitajaa ja lääkäri. Sen merkitys, mitä siellä itse sanoo, tuntuu tosi pieneltä. Tuntuu, että siellä ei oikein kuunnella, mies sanoo.

– Sitten taas tilanne on täysin erilainen, jos keskustelussa mukana on esimerkiksi omainen. Yhden kerran oli mukana omahoitaja, jonka kanssa olin ollut yli vuoden tekemisissä. Heti oli ihan eri vaikutus, tilanne oli paljon tasapainoisempi, mies sanoo.

Psykiatrian hoidon luvut huolestuttavat

Turun Mielenterveysyhdistyksen mukaan yksi keskeisistä ongelmien aiheuttajista on kaupungin psykiatrian lääkärivaje.

Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan toukokuussa tekemän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) 51 lääkärin vakanssista on täyttämättä 11. Erikoislääkäreistä vain noin puolet on päteviä. Lääkärivaje on ollut erityisen vaikea yleispsykiatrian poliklinikalla.

Poliklinikalle ohjataan Turussa vuosittain noin 600 uutta potilasta. Sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää pöytäkirjalausunnossaan, että "hoidon riittämättömyyden johdosta potilaat ja heidän läheisensä ovat usein joutuneet hyvin vaikeaan tilanteeseen".

Jos ei ole lääkäreitä, niin loputkin lähtevät helposti pois, kun työtaakka tulee suureksi.

Turun kaupungin psykiatrian hallinnon tulosyksikköjohtaja, psykiatrian ylilääkäri Jyrki Heikkilä

Tyksin erityisvastuualueen vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä Turussa psykiatrian erikoislääkärien tarve kasvaa yli alalle koulutettavan lääkärimäärän. Tämän vuoden alussa Turussa psykiatrian erikoistumiskoulutusohjelmiin ilmoittautui 44 opiskelijaa. Sama luku on esimerkiksi Helsingissä 177, Kuopiossa 46, Oulussa 57 ja Tampereella 54.

Tilanne on hankala koko Suomessa. Tampereen yliopistossa tehdyn selvitysraportin mukaan vuosina 2002–2013 psykiatrian alalta valmistuneiden erikoislääkäreiden vuosittainen määrä on vähentynyt puoleen, noin 60:sta 30:een.

Turku joutuu hankkimaan palveluja muualta

Turun kaupungin psykiatrian tulosyksikköjohtaja ja ylilääkäri Jyrki Heikkilä kertoo, että lääkärivajeeseen liittyvät luvut helpottivat kesällä hieman, koska lääketieteen opiskelijoita työskenteli paljon lääkäreiden sijaisuuksissa. Kesän jälkeen on palattu samaan tilanteeseen.

– Siellä on kyllä tullut yksi uusi lääkärikin virkaan, mutta sitten on taas yksi lähtenyt. Siinä on tällaista elämistä koko ajan. Isossa kuvassa ei ole tapahtunut muutosta, Heikkilä sanoo.

Turussa sairaanhoitopiiri ja sosiaali- ja terveystoimi käyvät yhteistyöneuvotteluja mahdollisesta yhteisestä sairaalatoiminnasta. Heikkilä itse johtaa työryhmää, joka vastaa päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistamisesta Turussa.

Lisäksi Turun kaupunki pyrkii tasoittamaan lääkärivajetta hankkimalla lääkäripalveluja ostopalveluina.

– Meillä oli pieni ostopalvelukilpailutus tähän syksyyn, mutta siihen ei näytä juurikaan tulevan tarjouksia, koska tarjontaa on niin vähän ja lääkärit eivät lähde lyhyisiin pätkiin, Heikkilä sanoo.

Turun kaupunki valmistelee laajempaa kilpailutusta vuosille 2015–2016. Heikkilän mukaan tilanne ei kuitenkaan korjaannu pelkällä rahalla, sillä psykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä on yksinkertaisesti liian vähän.

– Määrää pitäisi saada nousuun koulutuksella ja alan houkuttelevuutta lisäämällä.

Myös lääkärit avautuvat potilaille

Jarmo Pullin mukaan mielenterveyspotilas ei voi olla huomaamatta psykiatrisen hoidon hankalaa tilannetta Turussa. Lääkärinlausunnot viivästyvät, ja joitakin lausuntoja saatetaan jopa kirjoittaa näkemättä potilasta. Määräyksiä annetaan puhelimitse.

Kun lääkärit ovat ylikuormitettuja, asianmukaisen hoidon saaminen potilaalle vaikeutuu, ja lausuntoihin voi tulla virheitä. Paineiden alla monet turhautuneet ja voimattomat lääkärit avautuvat toisinaan omista huolistaan potilaille.

On ikävää, että koko toiminta on joidenkin silmissä leimaantunut näiden tapausten kautta.

Turun kaupungin psykiatrian hallinnon tulosyksikköjohtaja, psykiatrian ylilääkäri Jyrki Heikkilä

– Tuntuu hassulta, että kun menee hakemaan psyykkiseen vaivaan apua, joutuukin vielä itse kuulemaan sitä, että siellä voidaan huonosti. Se on aika ikävä tilanne. Tulee sellainen olo, että voiko tässä omaa asiaa enää kertoakaan, Pulli sanoo.

Joitakin potilaita on myös siirretty Turussa suoraan terveyskeskukseen. Pullin mukaan se herättää mielenterveyskuntoutujissa ristiriitaisia tunteita, myös positiivisella tavalla.

– Terveyskeskuksessa ei välttämättä aina ole erikoislääkäreitä. Jotkut ovat kuitenkin saaneet myös hyvää kohtelua, koska on sentään sama lääkäri ainakin, vaikka sillä lääkärillä ei olisikaan psykiatrian osaamista.

Turun Mielenterveysyhdistyksen mukaan juuri pysyvän lääkärisuhteen puute on suurin varsinaista hoitoa koskeva ongelma. Jarmo Pulli itse on tilanteessa, jossa hänen lääkärinsä on jälleen vaihtumassa. Hän laskee, että kyseessä on kolmastoista tai neljästoista kerta kolmen vuoden sisällä.

– Tilalle tulee uusi lääkäri, jolle saa ajan sitten, jos joskus saa.

"Ikävää, että yksittäistapaukset leimaavat toimintaa"

Jyrki Heikkilä myöntää, että psykiatrian hoidon lääkäreiden työolot nousevat pinnalle usein. Mikäli samasta yksiköstä puuttuu useita lääkäreitä, saattaa kynnys töiden aloittamiselle olla uudelle lääkärille korkea, jos luvassa on paljon tekemättömiä töitä.

– Se on sellainen noidankehä. Jos ei ole lääkäreitä, niin loputkin lähtevät helposti pois, kun työtaakka tulee suureksi. Se toimii myös päinvastoin, eli kun tilanne saadaan korjattua, se houkuttelee lääkäreitä takaisin, Heikkilä kertoo.

Tuntuu hassulta, että kun menee hakemaan psyykkiseen vaivaan apua, joutuukin vielä itse kuulemaan sitä, että siellä voidaan huonosti.

Turun Mielenterveysyhdistyksen varapuheenjohtaja Jarmo Pulli

Heikkilä kuitenkin toppuuttelee joitakin kommentteja Turun mielenterveyshoidon tilasta.

– Jotkin katkerat kommentit liittyvät käsittääkseni lähinnä yksittäistapauksiin. On ikävää, että koko toiminta on joidenkin silmissä leimautunut näiden tapausten kautta. Kokonaisuutena tämä toiminta on ihan normaalilla tasolla, Heikkilä kertoo.

Normaalilla tasolla Heikkilä tarkoittaa, että hoitosuhteet ovat tyypillisesti pitkäjänteisiä ja jatkuvia sekä koostuvat monien ihmisten ammatillisesta yhteistyöstä.

– Yksi tyypillinen väite on, että sairaalahoitoon ei pääse. Usein taustalla on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä tilanteessa pitäisi tehdä, eikä niinkään siitä, että sairaala olisi täynnä.

Mitä Mad Priden jälkeen?

Elokuun alussa Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry järjesti Mad Pride -tapahtuman ensimmäistä kertaa Suomessa. Tapahtuman tavoitteena oli muun muassa lisätä yhteiskunnallista keskustelua mielenterveyskuntoutujien oikeuksista.

Mad Pride Turku -tapahtuma huipentui kulkueeseen, joka päättyi Turun kaupungintalolle. Kaupungintalolla ei kuitenkaan ollut ketään vastaanottamassa kulkuetta. Lopulta vastaanotosta vastasivat samat kaupunginvaltuutetut, jotka osallistuivat marssiin: Raija Eeva (kesk.), Pirjo Rinne (vas.) ja Elina Sandelin (vas.).

– Hieman pettyneitä oltiin lopputulokseen, kun oli kuitenkin parisataa osallistujaa. Muutamaan päättäjään on silti nyt oltu yhteydessä. Nyt tuntuu siltä, että meidät on ainakin huomioitu yhdistyksenä, Turun Mielenterveysyhdistyksen varapuheenjohtana toimiva Jarmo Pulli sanoo.

Vaikka Turun kaupungin vastaanotto Mad Pride Turku -tapahtuman suhteen jäi niukaksi, Pullin mukaan tapahtuma tuntuu onnistuneen muissa tavoitteissaan.

– Sen muutoksen ihmisissä huomasi kyllä. Nyt monet uskaltavat tulla esiin ongelmiensa kanssa, vaikka tätä pidetäänkin leimaavana asiana.