Diakoniajohtaja: Yksittäisen ministerin lipsahdus paljasti sen, ettei pienituloisuutta tunnisteta

Yli 30 vuotta diakoniatyötä johtanut Teuvo Siivonen perää poliittisiksi päättäjiksi ihmisiä, jotka tuntevat ja tietävät pienituloisten ihmisten todellisuuden. Hänen mielestään suomalaisessa yhteiskunnassa puuttuu tahto jakaa hyvinvointia heikko-osaisille.

talous
Teuvo Siivonen Lahden Aleksanterinkadulla.
Hanna Lumme / Yle

Diakoniajohtaja Teuvo Siivonen pitää köyhyyttä Suomessa pahenevana ongelmana.

– Erityisesti perustoimeentulolla elävät ihmiset ovat suurissa ongelmissa. Perustoimeentuloturva on jäänyt vuosikausia taloudellisesta kehityksestä jälkeen eikä riitä elämiseen. Avun saaminen on myös liian hidasta sellaiselle ihmiselle, joka joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, Siivonen kuvailee yhä pahenevaa köyhyyttä.

Diakoniajohtajan mukaan perustoimeentuloturvan sekä yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen rapautuminen ajavat köyhiä ihmisiä yhä suurempaan ahdinkoon, mitä ahdinkoa poliittiset päättäjät tuntevat huonosti.

– Kyse ei ole yksittäisen ministerin lipsahduksesta, vaan laajasta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Olisi tärkeää saada poliittisiksi päättäjiksi sellaisia ihmisiä, jotka tunnistavat ja tuntevat pienituloisuuteen liittyvän todellisuuden, Siivonen sanoo.

Tahtotilasta on kyse

Pian eläköityvä Lahden seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Teuvo Siivonen puhuu yhteiskunnan tahtotilasta kuvatessaan köyhien asemaa ja auttamista.

– Kyse on toivon luomisesta. Ei maailma ole sen köyhempi nyt kuin 1960–1970-luvulla, jolloin hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin. Kyse on tahtotilasta jakaa hyvinvointia ja hyvyyttä. Kyse on siitä, jaammeko kaikille hyvinvointia vai nauttiiko siitä vain tietty osa kansakuntaa, Siivonen herättelee.

Kyse on siitä, jaammeko kaikille hyvinvointia vai nauttiiko siitä vain tietty osa kansakuntaa.

Teuvo Siivonen

Kirkon ja yhteiskunnan rajapinnassa töitä tehnyt diakoniajohtaja muistelee aikaa 1990-luvun lamassa, jolloin köyhyys sai vallan. Silloin rakennettiin turvaverkkoja taloudelliseen ahdinkoon joutuneille ihmisille yhteisvoimin.

– Työttömien yhdistykset, Takataskut ja Lyhty-hankkeet syntyivät silloin, ja onneksi ne on säilytetty. Silloin synnytetyt velkaneuvonnat, maahanmuuttajatyö ja ruokapankkitoiminta auttavat ihmisiä vieläkin.

Siivonen pitää 1990-luvun laman aikaa virkauransa hankalimpana, mutta myös upeimpana.

– Kirkko oli tuolloin eturintamassa tunnistamassa yhteiskunnan muutosta ja vaikuttamassa päättäjiin. Kirkon köyhyystyöryhmästä lähti suoraa tekstiä muun muassa Lipposen hallituksen ohjelmaan, Siivonen muistelee.