Uudet säädökset kiristävät kuljetusalan vaatimuksia

Ammattipätevyysvaatimus näkyy ruuhkana koulutuksissa ja keikkakuljettajien määrän hupenemisena. Vaatimus vie ammattikuljettajat viiden vuoden välein jatkokoulutukseen, jotta kuorma- tai linja-autoa voi ajaa työkseen.

Kotimaa
Liikenne rekka kuorma-auto Lappeenranta scania
Yle

Syyskuussa 2007 voimaan tullut vaatimus vie ammattikuljettajat viiden vuoden välein jatkokoulutukseen, jotta kuorma- tai linja-autoa voi ajaa työkseen. Ensimmäiset jatkokoulutukset tavaraliikenteessä on oltava suoritettuna parin viikon kuluttua eli syyskuun 10. päivänä, linja-autonkuljettajilla ensimmäiset koulutukset oli oltava suoritettuna jo viime vuoden syyskuussa.

Kuorma- ja linja-autojen tavaraliikenteen ammattikuljettajat ovat hakeneet ammattipätevyyttä ahkerasti.

Koulutusasiantuntija Kari Suutarinen Suomen Kuljetus ja Logistiikasta (SKAL) kertoo, että vielä vähän aikaa sitten ammattipätevyyksiä oli myönnetty 65 000. Nyt määräpäivän lähestyessä luku on noussut lyhyessä ajassa 85 000:een.

– Kaiken kaikkiaan kuljettajia, jotka tarvitsevat ammattipätevyyden, on aikanaan arvioitu olevan 80 000–100 000.

Loppukiri näkyy ruuhkana katsastusasemilla ja ammattipätevyyskoulutuksissa. Suutarinen toteaa, että vaikka kuljettajat ovat hakeneet ammattipätevyyttä ahkerasti, osa on herännyt asiaan myöhään.

– Luvanvarainen tavaraliikenne on varsin hyvällä mallilla. Isoin joukko, ketä koulutuksissa vielä on ja ketkä ovat vielä vaiheessa tämän asian kanssa, ovat esimerkiksi rautakaupat, sähköliikkeet, kunnat, kaupungit ynnä muut tällaiset tahot, Suutarinen summaa.

Syyskuussa voimaan astuva uudistus vaikuttaa esimerkiksi siihen, että vaikkapa liikennetraktorien ja kirjastoautojen kuljettajien täytyy hankkia ammattipätevyys.

"Menemme nyt jo äärirajoilla"

Ammattipätevyyttä pidetään yllä osallistumalla viiden vuoden välein yhteensä 35 tunnin jatkokoulutukseen. Pätevyysvaatimus on kiristänyt Suutarisen mukaan kuljetusalalle pääsyä.

– Ensimmäisenä se vaikuttaa siihen, kun ruvetaan näitä loman tuuraajia ja kiirehenkilöitä hakemaan, niin näiden väheneminen näkyy ensimmäisenä. Eli moni ei omalla kustannuksellaan lähde päivittämään ammattipätevyyttä, vaan lopettaa siinä kohtaa. Kyllä se sitten pitkässä juoksussa näkyy varsinaistenkin kuljettajien puolella, että kyllä meillä riittää haastetta tulevaisuudessa, Suutarinen sanoo.

Tavaraliikenteen ammattipätevyys koskee lähtökohtaisesti kaikkia kuljettajia, joilla on C- tai C1-ajokortti. Suutarisen mukaan C-korttien suoritemäärät ovat laskeneet säädöksien myötä.

– Ennen ammattipätevyyslainsäädäntöä suoritettiin valtakunnallisesti vuosittain noin 17 000 C-luokan ajo-oikeutta, ja nyt pyöritään siellä 6 000 C-luokan ajokortissa per vuosi. Vaikka ammattipätevyys ja ajokortti ovat eri asioita, vaikuttavat ne toisiinsa.

C-kortin suorittavien kuljettajien määrän väheneminen aiheuttaa Suutarisen mukaan huolta. Perustason ammattipätevyysvaatimuksen suorittaa nyt vuosittain noin 5 000 ihmistä. Uusia ammattikuljettajia tarvitaan vuosittain arviolta tismalleen sama määrä. Jos ajokortin suorittajien määrä ja myös ammattikuljettajien määrä vähenee tulevaisuudessa, on kuljetusala pinteessä.

– Siinä mielessä menemme nyt jo äärirajoilla, Suutarinen kommentoi.