Kansalaisopistot valmistautuvat leikkauksiin: Karsivat tunteja, lyhentävät kevätlukukautta ja nostavat osallistumismaksuja

Vapaan sivistystyön oppilaitokset varautuvat määrärahojen leikkauksiin jo alkavana lukuvuonna. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteuttava rakenne- ja rahoitusuudistus johtaa opistojen rahoituksen vähenemiseen. Osa opistoista on jo lyhentänyt lukuvuottaan, karsinut kurssejaan tai nostanut osallistumismaksujaan.

Kotimaa
Nainen nyplää pitsiä.
Hanna Poikolainen / Yle

Opistot varautuvat määrärahavirtansa hidastumiseen hillitysti. Ensimmäiset vaikutukset näkyvät muutaman euron korotuksina osallistumismaksuissa. Keväällä opistot miettivät yhä tarkemmin, mitkä kurssit ne järjestävät. Säästöjä haetaan esimerkiksi tunteja karsimalla ja kevätlukukautta lyhentämällä. Luvassa voi olla myös entistä enemmän etäopetusta ja intensiivikursseja.

Tornion kansalaisopistossa kevätlukukausi lyhenee kuukaudella. Joensuun seudun kansalaisopisto ja Jyväskylän kansalaisopisto nostavat osallistumismaksuja muutamalla eurolla. Turun suomenkielisessä työväenopistossa lukukausi on ennallaan, mutta kursseja on hajautettu eri toimipisteisiin ja koko keväälle.

– Jokaisen ryhmän tilanne on jouduttu arvioimaan tapauskohtaisesti. Pieniä ryhmiä on edelleen, mutta tuntien määrää on vähennetty mahdollisimman tasaisesti. Suositut kurssit ovat tietysti tässä vahvoilla, toteaa Turun suomenkielisen työväenopiston vt. rehtori Sanna Orusmaa.

Opistojen perusrahoitus tulee perinteisesti valtiolta, osa kunnilta ja loput pääsymaksuista. Näin kurssimaksut pysyvät kohtuullisina. Leikkausten suuruudesta ei ole vielä varmuutta, mutta valtiovarainministeriön talousarvioesityksen (siirryt toiseen palveluun) perusteella vapaan sivistystyön määrärahat vähenevät 10 miljoonaa euroa vuodesta 2015 lähtien ja 8,5 miljoonaa vuonna 2017.

Määrärahojen kokonaispotissa vähennykset ovat noin viisi prosenttia.

Mikkelissä tehtiin ilmoittautumisennätys

Heikko taloustilanne on tehnyt leikkauksista väistämättömiä. Samaan aikaan ihmiset hakeutuvat opistojen kursseille ahkerasti. Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen kertoo, että ihmiset hakevat opistojen kursseilta rytmiä elämäänsä. Vapaa sivistystyö on tärkeää esimerkiksi monelle työttömäksi jääneelle ja eläkeläiselle.

– Uskon, että syrjäseutujen pienemmän osallistujamäärän keräävien kurssien tulevaisuutta joudutaan harkitsemaan.

Nuottanen arvioi, että jatkossa etä- ja verkkokurssien osuus opetuksesta tulee kasvamaan ja samalla vähentämään tarvetta vähentää tunteja.

Kansalaisopistojen kurssilistat ovat täyttyneet tänäkin syksynä kovalla tahdilla. Etenkin liikunta- ja kielikurssit vetävät osallistujia useissa kaupungeissa. Mikkelissä tehtiin vastikään ilmoittautumisennätys.

– Suosittuja ovat esimerkiksi kahvakuula- ja mindfulness-kurssit. Ihmiset haluavat erilaisille elämänhallintaan liittyville kursseille. Toinen vahva suuntaus on kädentaitojen ja perinteisten työmenetelmien elvyttäminen. Ihmiset haluavat tehdä itse ja käsin, kertoo Mikkelin kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari.

Tampereen seudun työväenopiston henkilökunta joutui huomaamaan, että opiston verkkosivut eivät pysyneet liikuntakurssien ilmoittautumisen aiheuttaman ruuhkan mukana.

– Netti-ilmoittautuminen on yleistynyt meillä vuosi vuodelta. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia ilmoittautumisista tulee sähköisesti. Liikuntakurssien ilmoittautuminen näyttää venyttävän viivettä väistämättä joka vuosi, apulaisrehtori Tuula Vatanen toteaa.

Opistot ja liitto uskovat pärjäävänsä

Opistokenttä odottaa tällä hetkellä rakenne- ja rahoitusuudistuksen ohjausryhmän joulukuun puolivälissä valmistuvaa ehdotusta.

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen kertoo, että rahoitus tulee todennäköisesti iskemään pieniin opistoihin.

– Opistot joutuvat vakavasti pohtimaan myös sitä, missä paikoissa kursseja järjestetään. Joudumme myös punnitsemaan yhä tarkemmin, mitä eri aihealueiden kursseja kannattaa järjestää.

Edessä on tulevina vuosina myös opistojen yhdistämisiä. Opistoverkon lopullinen muoto riippuu paljon myös kuntauudistuksen lopputuloksista.

Uuden rahoitusjärjestelmän on määrä tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Järjestäjäverkko uudistuu vuoden 2017 alussa.