Saksan kirjallisuustoimittajat ihastelevat Suomea: Oikea lukumaa!

Suomessa on tämän vuoden aikana vieraillut lukuisia saksalaisia kirjallisuustoimittajia. Suomi on teemamaana lokakuussa pidettävillä Frankfurtin kirjamessuilla, ja toimittajavierailuilla pyritään takaamaan mahdollisimman suuri näkyvyys mediassa.

kirjallisuus
Barbara Renno ja Riikka Pulkkinen.
Radiotoimittaja Barbara Renno haastattelee kirjailija Riikka Pulkkista.Yle

Joukko saksalaisia kirjallisuustoimittajia kuuntelee, ja tekee kohteliaasti muistiinpanoja, kun Riikka Pulkkinen kertoo kirjoistaan ja tavastaan työskennellä. Reilun kymmenen toimittajan ryhmä edustaa laajasti erilaisia lehtiä ja medioita Saksasta.

Suomessa on tämän vuoden aikana vieraillut jo yli 50 kulttuuritoimittajaa saksan kielialueelta, ja heille on esitelty suomalaisia kirjailijoita ja kirjallisuuskenttää laajemminkin. Tähtäimessä on mahdollisimman suuri medianäkyvyys ennen maailman suurimpia kirjamessuja Frankfurtissa, joiden teemamaaksi Suomi on kutsuttu.

Puolen vuoden aikana saksankielisessä mediassa on julkaistu jo yli 1800 juttua maamme kirjallisuudesta. Se on paljon, sillä suurin huipennus on tulossa messujen aikana. Monet aiemmat teemamaat ovat saaneet huomattavasti vähemmän mediajulkisuutta, heidän juttusaldonsa on jäänyt reippaasti alle 1800:n. Juuri toimittajavierailut ovat poikineet monta juttua.

- Onhan tämä on aivan eri asia, kuin jos kirjaa lukisi vain kotona. Täällä voi kokea ja keskustella tekijöiden kanssa sekä jakaa kokemuksia kollegoiden kesken. Se on hyvin tärkeää, kertoo kirjallisuustoimittaja Florian Kessler, joka kirjoittaa muun muassa Süddeutsche Zeitung -sanomalehteen.

"Luulin, että Kjell Westö on ruotsalainen"

Suomalaista kirjallisuutta on syytäkin tuoda esiin. Jälleen kerran naapurimaat ovat vieneet huomion.

- En tiennyt oikeastaan mitään suomalaisesta kirjallisuudesta aikaisemmin. Kriitikkona tunnen kyllä ruotsalaiset dekkarit, ja Pohjoismaista kirjallisuutta toki on esillä Saksassa. Mutta Suomesta tulee aika vähän kirjallisuutta Saksaan loppujen lopuksi, analysoi Florian Kessler.

Myös pitkän linjan radiotoimittaja Barbara Renno, joka tekee kulttuuriohjelmia Saarlandin alueradioon, tunnustaa tietämättömyytensä.

- Myönnän, etten tiennyt paljonkaan suomalaisesta kirjallisuudesta. Tiesin kyllä, että Pohjoismaissa on rikas kirjallisuuskenttä. Tiesin Kjell Westön, hän oli minulle jo käsite, sillä pidän kovasti hänen kirjoistaan. Tosin luulin pitkään, että hän on ruotsalainen, naurahtaa Renno.

Frankfurtin kirjamessuilla tehdään kauppoja

Maamme kirjallisuuskentän odotukset ovat korkealla messujen suhteen. Frankfurtissa ei kalastella yleisöä, vaan siellä käydään kauppaa. Kustantajat ja agentit solmivat kilvan sopimuksia, ja jos kirja onnistuu läpilyönnissään, kiinnostus voi olla valtaisaa. Nyt h-hetken lähestyessä Saksassa julkaistaan lähes päivittäin käännöksiä suomalaisista kirjoista. Saksa on tärkeä etappi kansainvälisille kirjamarkkinoille hamutessa.

- Saa nähdä sitten, onko tällä teemavuodella merkitystä tulevaisuuden käännöksiin. Olisi hienoa, jos kiinnostus suomalaisiin kirjoihin jatkuisi tämän vuoden jälkeenkin, ettei kaikki jäisi yhden vuoden ilmiöksi, pohdiskelee kirjailija Riikka Pulkkinen, jonka kaksi teosta on saksannettu.

Suomi on lukumaa

Vaikka suomalaiset dekkarit ja lastenkirjat ovat menestyneet mukavasti Saksassa, on maamme kirjakentän monipuolisuus hämmästyttänyt saksalaistoimittajia.

- Olen huomannut, että Suomi on oikea lukumaa! Kirjallisuudella on suuri rooli täällä, ja se on hämmästyttävää. Suomalainen kirjallisuus on hyvin elävää, se ei kerro pelkästään Suomesta, vaan globaaleista teemoista, ylistää kirjallisuustoimittaja Florian Kessler.

Frankfurtin kirjamessujen avajaiset ovat 7.10. Messujen ensimmäiset päivät on pyhitetty ammattilaisille ja vasta viikonloppuna yleisö pääsee messuille. Kävijöitä messuilla on vuosittain noin 300 000, ja pelkästään toimittajia on paikan päällä 9000. Frankfurtin kirjamessujen teemamaahanke on Suomen tähän asti suurin kulttuurivientiponnistus.