Perheissä uusi kiistakapula – Lapsen kännykän tutkiminen omin luvin on rikos

Laki viestintäsalaisuudesta koskee lähtökohtaisesti myös alaikäisiä. Joissakin tilanteissa puhelimen tutkiminen voi kuitenkin olla perusteltua.

Kotimaa
Lapsi käyttää viestipalvelinta kännykässään.
Lasten vanhemmille älykännyköissä oleva maailma on usein kaukainen ja tuntematon.Pekka Havukainen / Yle

Facebook, Twitter, Instagram, Snapchat ja WhatsApp - tässä esimerkkejä niistä sosiaalisen median kolkista, joissa nuoret viettävät suuren osan päivästään. 16-vuotiaat mikkeliläisnuoret Elsa Aula, Nina Kovanen sekä Antti Taskinen viettävät aikaansa sosiaalisen median palveluissa pääosin kavereiden takia.

– Vaikka ei näkisi jotan kaveria puoleen vuoteen, niin silti tietää mitä niille kuuluu, Kovanen pohtii.

Kaikilla on oikeus luottamukselliseen viestintään. Se on peusoikeus, mikä koskee myös alaikäisiä.

kihlakunnansyyttäjä Tiina Karppinen

– Voi selata mitä kaverit tekee, näkee tapahtumia, voi seurata maailmanmenoa ja jutella kavereiden kanssa, Taskinen puolestaan luonnehtii.

Lasten vanhemmille tämä älykännyköissä oleva maailma on usein kaukainen ja tuntematon. Monissa kodeissa väännetäänkin kättä yhteisistä pelisäännöistä - saavatko vanhemmat esimerkiksi tarkistaa omin luvin lapsensa puhelinta. Nuorilla itsellään on asiasta selkeä mielipide.

– Ei saa mennä missään nimessä, pitää aina lupa kysyä, vaikka ois miten paha asia, Kovanen pohtii.

– Ei se oikein reilua olisi. Ei mullakaan ole mitään oikeutta mennä lukemaan heidän viestejä tai mennä niiden lompakolle, Taskinen pohtii.

Laki puoltaa nuoren yksityisyyttä

Moni huoltaja on kuitenkin huolissaan mitä lapsen kännykässä tapahtuu: kenen kanssa siellä keskustellaan tai kiusataanko lasta. Laki viestinstäsalaisuudesta on kuitenkin lähtökohtaisesti yksiselitteinen. Lapsen tai nuoren kännykälle ei ole vanhemmilla tai kellään muullakaan mitään asiaa ilman lupaa.

– Laki on selvä tässä tilanteessa. Kaikilla on oikeus luottamukselliseen viestintään. Se on perusoikeus, mikä kuuluu kaikille. Aivan samalla tavalla myös alaikäisille. Kukaan ei saa ilman lupaa käsitellä esimerkiksi toisten viestejä. Kuka tätä rikkoo, syyllistyy viestintäsalaisuuden loukkaukseen, mikä on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Perusjuttu on, että lapsen kännykälle ei saa mennä, kertoo kihlakunnansyyttäjä Tiina Karppinen Itä-Suomen syyttäjänvirastosta.

Laki jättää kuitenkin tulkinnan varaa, sillä lain mukaan vanhemmilla on myös vastuu ja oikeus huolehtia lapsestaan ja sen hyvinvoinnista. Esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhempi pelkää lapsen olevan rikoksen tekijä tai sen kohde, voi kurkkaus kännykkään olla perusteltua.

– Pykälä lähtee siitä, että se joka oikeudettomasti toisen viestejä käsittelee. Eli tällaisissa tilanteissa, joissa vanhemmat tutkivat lapsen some-juttuja, niin siinä pitää tutkia, mikä syy on ollut ja onko se ollut riittävä syy. Viime kädessä se on asia, mitä tutkitaan sitten poliisikuulusteluissa, että minkä takia on menty tutkimaan lasten viestejä.

"En ihmettelisi yhtään, vaikka ennakkotapaus tulisi"

Viestintäsalaisuuden rikkomista on käsitelty Itä-Suomen syyttäjäviraston arkistojen mukaan lähinnä puolisojen tai ex-puolisojen välillä. Tapauksissa on luettu salaa esimerkiksi puolison tekstiviestejä sekä sähköposteja. Ennakkotapausta lapsen ja vanhemman välisestä riidasta ei Itä-Suomen syyttäjäviraston arkistoista toistaiseksi löydy.

Ei mullakaan ole mitään oikeutta mennä lukemaan heidän viestejään tai mennä niiden lompakolle.

Antti Taskinen

– Vielä ei ole tullut vastaan lapsen ja vanhemman välistä tilannetta, mutta en ihmettelisi yhtään, vaikka lähitulevaisuudessa tulisi, Karppinen lataa.

Mikkeliläisnuoret luottavat, että omat vanhemmat eivät ratsaa puhelimia salaa. Jo ihan käytännön syistä.

– Ei ne kyllä edes pääsisi siihen, kun on suojakoodit ja sellaiset. Eikä ne osaisi edes käyttää, nauraa Aula.