Pellavatehtaan torni syntyi tulesta

Kansallismaisemaan kiinteästi kuuluva maamerkki sai alkunsa vahingossa. Rakennuksen uusiokäyttö saattaa tuoda sen yhä useamman ulottuville.

kulttuuri
Näkymä Tammerkoskelle Pellavatehtaan tornista.
Juha Kokkala / Yle

Tampereella on runsaasti mielenkiintoisia historiallisia paikkoja, joihin kaupunkilaisilla ei juuri ole pääsyä.

Yksi niistä on Tampellan vanhan Pellavatehtaan torni. Se on kiinteä osa Tammerkosken kansallismaisemaa, mutta ylhäällä ovat käyneet vain harvat.

Pellavatehtaan uusiokäyttöön liittyvällä juttukeikalla tarjoutui mahdollisuus piipahtaa myös hakemassa uutta näkökulmaa Tampereen keskustaan.

Tulipalo synnytti tornin vahingossa

Tornin syntyhistoria on erikoinen, kertoo Pellavatehtaan rakennushistoriaa selvittänyt arkkitehti Kalevi Näkki.

– Torni oli aiemmin porrashuone. Vuonna 1883 vanhassa kehräämössä oli tulipalo, jonka jälkeen viisikerroksisen talon ylin kerros poistettiin, ja osa porrashuoneesta jäi muun rakennuksen yläpuolelle.

Vuonna 1894 näin syntynyttä matalaa tornia korotettiin.

Tietääkseni järjestelmää ei koskaan jouduttu käyttämään.

Kalevi Näkki

– Sisälle rakennettiin kaksi suurta vesisäiliötä tehtaan sammutusjärjestelmää varten. Tietääkseni järjestelmää ei koskaan jouduttu käyttämään, Kalevi Näkki sanoo.

Sadan vuoden pölyt jaloissa

Torniin kiipeäminen on elämys sinänsä. Huipulle johtavat jyrkät raput kiertävät vesisäiliötä, ja katolle pääsee vain pienestä luukusta.

Lipputangon juuressa seisoessaan tuntee olevansa korkeammalla kuin onkaan, koska tornin katolla ei ole kaiteita ja reunalla vain pienet korotukset.

Torni on suojeltu kaavassa, mutta Pellavatehtaan tuleva uusiokäyttö saattaa tuoda sinnekin jonkinlaista toimintaa, kertoo hankkeen pääsuunnittelijana toimiva Kalevi Näkki.

– Mitään varmaa ei ole vielä tiedossa, mutta olisihan se hienoa saada torni jollain lailla käyttöön.

Klikkaa jutun kuvat auki nähdäksesi ne suurempana!