Metropolihallinto voi muuttaa maakuntien roolia koko Suomessa

Maakuntien tehtäviä ja laajuutta mietitään lähivuosina muuallakin kuin metropolialueella, uskoo Uudemaan liitto. Tuleva metropolihallinto vie sekä maakuntaliitolta että kunnilta merkittäviä tehtäviä, kun kaavoitus, liikenne ja ympäristöasiat siirtyvät valtaosin uuden organisaation hoidettavaksi.

Kotimaa

Metropolihallinto tulee vaikuttamaan myös laajemmin suomalaiseen aluehallintoon, uskoo Uudenmaan liitto.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolaisen mukaan merkittävä osa liiton nykyisistä tehtävistä tulee siirtymään uudelle organisaatiolle parin vuoden päästä, kun metropolihallinto aloittaa. Samalla tullaan luultavasti pohtimaan laajemminkin maakuntaliittojen kokoa ja roolia.

Metropolihallinnosta tehtyyn linjaukseen on kirjattu, että valtiovallan pyrkimyksenä on, että Uudenmaan liitto voi jatkaa toimintaansa. Nykyisellään liitto kuitenkaan tuskin säilyy, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.).

- Kun kerran tavoitteena on se, ettei byrokratiaa ja kustannuksia lisätä, silloin pitää välttää kaksiportaisuutta ja miettiä tarkkaan millainen maakuntaliitto on jatkossa. Voi olla, että maakuntaliittoja yhdistetään vielä laajemmin isommiksi alueiksi vai pystytäänkö tehtävät erityttämään niin että liitolle jää vain kapea rooli, Mäkelä pohtii.

Karkaako demokratia kunnista?

Mäkelän mukaan tarkka paikka on siinä miten kunnissa saadaan säilymään demokratia.

- Kunnilta viedään paljon valtaa pois ja se voi olla perustuslaillinen kysymys, että niissä säilyy tarpeeksi päätöksentekovaltaa.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja kantaa huolta myös pienten kuntien joukkoliikenteestä. Mäkelän mukaan metropolihallinnon myötä näyttää siltä, että kunnat käytännössä pakkoliitetään nykyiseen HSL:ään, vaikka esimerkiksi hänen kotikunnalleen, Nurmijärvelle se ei ole ollut järkevä ratkaisu.

- Esimerkiksi Nurmijärvelle jäsenyys maksaa niin paljon ettei siihen kannata lähteä, sen olemme aikoinaan jo laskeneet. Nyt kun meillä on oma kuntalippu, siitä saadaan verotuottoa, kun taas HSL:n jäsenyydestä olisi pitänyt maksaa rutkasti.

Uudellamaalla on tekeillä useita kuntaliitosselvityksiä, mm. Keski-Uudenmaan kunnat ovat selvittäneet kannattaisiko niiden lyödä hynttyyt yhteen.

Mäkelä pelkää, että metropoliratkaisu voi osaltaan saada innon liitoksiin hiipumaan.

- Harmittaa kuntapuolelta metropolipäätös, koska Uudellamaalla on tehty ihan tosissaan kuntaselvityksiä. Miten tämä nyt motivoi jatkossa? Pelkäänpä, että päätös lyö jarrua niihin selvityksiin mitä on menossa.

Yksi vaalipiiri vie pienten kuntien äänen

Metropolihallinto valitaan tulevaisuudessa vaaleilla. Siitä onko vaalipiirejä yksi vai useampi ei vielä ole tietoa. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok.) toivoo jakoa, jotta vaikutusmahdollisuus pysyy myös pienemmillä kunnilla.

- Tuntuis oudolta, jos olisi vain yksi vaalipiiri. Miten esimerkiksi turvataan kehyskuntien painoarvo päätöksenteossa, jos näin ei ole? Pelkonahan on ollut, että päätöksiä tehdään vain suurten kuntien ehdolla ja niin käy, jos vaalipiirejä on vain yksi.

Sekä maakuntajohtaja Savolainen että Mäkelä korostavat, että vaikka uusi metropolihallinto vastaakin jatkossa pitkälti Helsingin seudun kaavoituksesta, liikenteestä ja ympäristöasioista, on Uudellamaalla edelleen suuri joukko kuntia, jotka eivät metropolialueeseen kuulu.

Lisäksi liitolla on muita tehtäviä, jotka eivät siirry uudelle organisaatiolle. Se miten ne jatkossa hoidetaan, on vielä epäselvää. Aikaa selvitystyöhön on seuraavat kaksi vuotta.

Laki metropolihallinnosta on tulossa eduskuntaan näillä näkymin joulukuussa ja toimintaan metropolihallinto tulisi vuonna 2017.