Näkökulma: Ovatko Venäjän tankitkin lomalla Ukrainassa?

Mitä pidempään Ukrainan kriisi jatkuu, sitä merkillisemmiltä tuntuvat Venäjän väitteet, joiden mukaan se tukee Itä-Ukrainan kapinallisia vain moraalisesti ja humanitaarisesti. Venäjän sotilaallisesta läsnäolosta Itä-Ukrainassa kerrotaan jo avoimesti myös Venäjällä, tosin vain harvoissa riippumattomissa julkaisuissa ja sosiaalisessa mediassa.

Ulkomaat
Marja Manninen
Marja ManninenYle

Läntinen sotilasliitto Nato on arvioinut, että kapinallisten joukossa taistelisi ainakin tuhat Venäjän armeijan sotilasta. Sotilaille maksetuista korvauksista on esitetty erilaisia arvioita. Sosiaalisessa mediassa kertakorvauksen määräksi on mainittu noin 5 000 euroa.

Donetskin kansantasavallan pääministeri Aleksandr Zahartšenko vakuutti torstaina, että heidän joukoissaan taistelevat 3 000–4 000 venäläissotilasta ovat vapaaehtoisia, joista monet ovat entisiä Venäjän armeijan sotilaita tai lomalla palveluksestaan Venäjän armeijassa.

Venäläislehti Nezavisimaja Gazeta ampuu alas väitteen sotilaiden lomailusta Ukrainassa.

Lehden mukaan maastopuvussa esiintyvä Zahartšenko ei joko ole itse käynyt armeijaa tai sitten hän on unohtanut säännöt, jotka koskevat armeijan palveluksessa olevia sotilaita rivimiehestä kenraaliin.

Lomalle lähtiessään sotilaan on ilmoitettava, miten ja missä hän aikoo lomailla, eikä lomaa voi saada toisessa maassa sotimista varten. Jos hän kuitenkin osallistuu lomallaan sotatoimiin, siitä voi seurata 4–8 vuoden vankeusrangaistus.

Toisin sanoen Venäjän armeijan sotilas ei voi mitenkään olla sotimassa Itä-Ukrainassa ilman esimiesten nimenomaista lupaa tai käskyä.

Todisteena tästä Novaja Gazeta haastatteli Itä-Ukrainassa kuolleen nuoren venäläissotilaan äitiä, jolle kerrottiin pojan kuolemasta pari viikkoa sitten. Tšetšeniassa moottoriprikaatissa tarkka-ampujana palvellut poika oli tiedon mukaan kuollut Rostovin alueella.

Kun äiti lähti hakemaan poikansa ruumista Rostovista, hänelle sanottiin, että poika olikin kuollut Ukrainassa.

"Lomamatkalla" kuolleita jo kymmeniä

Itä-Ukrainan taisteluissa ”lomamatkallaan” on kuollut jo useita kymmeniä venäläissotilaita, jotka on haudattu Venäjällä, eikä siitä ole paljoakaan ääntä pidetty.

Tilannetta kuvaa hyvin se, että sotilaiden kohtalosta kyselevät halutaan nyt vaientaa. Venäjällä jo vuosikausia toiminut arvostettu Sotilaiden äidit -järjestö on nyt julistettu monen muun ihmisoikeusjärjestön tavoin ulkomaalaiseksi agentiksi. Järjestö on vaatinut tietoja Ukrainaan lähetetyistä venäläissotilaista.

Ja joukkojen toimittaminen Venäjältä Itä-Ukrainaan jatkuu. Lehdissä on esitetty kuvia junista, jotka ovat kuljettaneet tankkeja Rostovin alueelle, ja niitä on nähty Novoazovskin kaupungin lähellä. Kapinallisten arvellaan raivaavan Venäjän tuella reittiä Mariupolista Asovanmeren rannalta kohti Krimin niemimaata, sillä Venäjältä ei toistaiseksi ole maayhteyttä Krimille.

Novaja Gazeta -lehti irvaileekin etusivullaan kuvalla venäläistankeista junanvaunuissa kysymällä, lähtivätkö tankitkin lomalle.

Kaikesta tästä huolimatta Venäjä väittää edelleen sinnikkäästi, ettei se tue Itä-Ukrainan kapinallisia sotilaallisesti. Väitettä on yhä vaikeampi käsittää.

Minskin kokous toi turhia toiveita

Vasta alkuviikosta maailma odotti, että Ukrainan ja Venäjän presidenttien tapaaminen Minskissä liennyttäisi maiden sodan partaalle viilentyneitä välejä. Odotukset olivat turhia.

Presidentti Vladimir Putin ei luvannut lopettaa tukeaan kapinallisille, vaan vaati heidän edustustaan rauhanneuvotteluihin, joihin se ei itse aio osallistua. Arvovaltaansa Putin on toistaiseksi käyttänyt vain pyytääkseen kapinallisia päästämään Ukrainan sotilaat ”humanitaarista käytävää” pitkin pois kaupungeista, jotka kapinalliset ovat vallanneet takaisin Ukrainan armeijalta.

Muuta inhimillisyyttä Putin ei ole kapinallisilta pyytänyt.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin julkistaman tuoreen raportin mukaan kapinalliset ovat syyllistyneet laajamittaiseen siviilien, muun muassa toimittajien ja Ukraina-mielisten aktivistien sekä heidän perheenjäsentensä pidätyksiin, kidutukseen ja nöyryyttämiseen Itä-Ukrainassa.

Vastaavasti kapinalliset väittävät Ukrainan armeijan syyllistyvän niin ikään ihmisoikeusrikkomuksiin.

Miksi Venäjä kaihtaa avointa sotaa?

Presidentti Putin on koko Ukrainan kriisin ajan nauttinut yhä vankempaa kannatusta. Hänen suosionsa pomppasi ennätyslukuihin heti sen jälkeen, kun Krimin niemimaa keväällä liitettiin osaksi Venäjää.

Kasvavan kansallismielisyyden ilmapiirissä Putinin kannatus on entisestään noussut Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisen ja sotaa pakenevien siviilien auttamisen myötä.

Mutta miksi siis peitellä Venäjän sotilaallista läsnäoloa Ukrainassa?

Kaikissa viimeaikaisissa mielipidetiedusteluissa on käynyt selväksi, että venäläisten enemmistö ei halua sotaa ”veljeskansa” Ukrainaa vastaan. Jos sota siis alkaa, se voi kostautua Putinin kannatuksen laskuna.

Jätetäänkö Venäjä yksin?

Venäjän toiminnan Ukrainan kriisissä on arvioitu siirtäneen Venäjän maailman hylkiöluokkaan. Yksi osoitus siitä on se, ettei Venäjää kutsuttu Naton ensiviikkoiseen huippukokoukseen Walesiin.

Venäjää lännen ajatusmaailma ei tunnu rasittavan lainkaan. Se ei nimittäin koe jääneensä yksin.

Se pitää johdonmukaisesti kiinni etupiiriajattelustaan, johon olennaisesti kuuluu Krimin valtaus ja vaikutusvallan ulottaminen Ukrainaan.

Lännen vastalauseet Venäjää kohtaan ovat toistaiseksi olleet talouspakotteiden asteella ja vaikka pakotteita tulisi lisää, Venäjä katsoo selviävänsä niistä helposti.

Venäjä tietää, että sillä on mahtavia ystäviä, suurimpana Kiina ja jatkossa kenties entistä enemmän myös Intia. Ei ole sattumaa, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov juuri nyt puhuu siitä, kuinka kiinteät suhteet Venäjällä on kolmen tärkeän itäisen järjestön kanssa.

Ne ovat Itsenäisten valtioiden yhteisön eli IVYn turvallisuusjärjestö ODKB, Shanghain yhteistyöjärjestö SHOS ja talousjärjestö BRICS.

Samaan aikaan kun EU valmistautuu asettamaan uusia pakotteita Venäjälle, Naton huippukokousta valmistellaan ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on tulossa vierailulle Viroon, Venäjällä on meneillään kaksi suurta sotaharjoitusta, joista toinen käydään Venäjällä ja toinen Mongoliassa.

Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova