Puun alla kasvaa puun oma ystävä

Sienet päättävät putkahtaa, kun kosteus riittää.

luonto
Punikkitatti
Kalle Heikkinen / Yle

– Sienestäjä näkee sienistä vain maanpäällisen osan, mutta sieni on olemassa maan alla koko ajan. Sieni odottaa kosteaa hetkeä kasvattaakseen itiöemän rihmaston kärkeen, muistuttaa sienien tuntija, eläkkeellä oleva professori Marja Härkönen Ylöjärveltä.

– Se on se, minkä me näemme ja syömme.

Herkkusesonki alkoi myöhään

Härkösellä on hyvä sienimaasto aivan kotikulmilla. Soppeenmäen soraharjun karuhko maa tarjoaa monta lajia.

– Sesonki alkoi myöhään, mutta nyt sieniä todella pomsahtelee maan alta. Tatit, haperot ja kantarellit ovat varhaisimpia lajeja.

– Kanttarellit tulevat syys-lokakuussa, lupaa Härkönen.

Nahikkaan noitaympyrä

Asiantuntijan silmä paljastaa läheiseltä aukiolta erikoisen ilmiön. Kehämuotoon kasvanut nurminahikas erottuu ympäristöä tuuheamman nurmikon muodostamana kehänä.

– Nurminahikas levittää renkaansa kuin kivi joka on heitetty veteen. Itiö on aikanaan pudonnut ympyrän keskelle, ja joka vuosi se laajenee.

– Herkullinen sieni, sanoo Härkönen.

Tällä kertaa hän poimii vain parhaat yksilöt, koska tarvitsee niitä opetustarkoitukseen Ylöjärven Luonnon järjestämässä tilaisuudessa. Neuvoja hän antaa aina, kun pyydetään.

Yhteiselo jossa molemmat voittavat

– Sienet elävät yhdessä puitten kanssa, esimerkiksi tuossa havisee haapa. Sen juurelta voi löytää haavanpunikkitatteja. Samoin koivun kanssa elelee oma punikkitattinsa. Punikin hattu on tietysti punertava.

– Karulla maalla sienten ja puitten yhteiselo ja ravinteitten hankkimisessa on elinehto. Siinä missä puu ei yksin pärjää, on sienellä hyvät mahdollisuudet.

Punainen kärpässieni pystyy elämään yhteistyössä monen eri puulajin kanssa.