Kulkukissoista ilmoitetaan yhä aktiivisemmin – leikkaamattomuus aiheuttaa ongelmia

Luonnossa lisääntyvät leikkaamattomat kissat aiheuttavat päänvaivaa ympäri Suomea, erityisesti loppukesästä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksen kontolle on langennut tänä kesänä jo yli sata kissanpentua. Lisää tulee päivittäin.

Kotimaa
Kahdeksan päivän ikäisiä kissanpentuja.
Heikki Ahonen / Yle

Ihmiset ilmoittavat kulkukissoista yhä aktiivisemmin. Tänä vuonna Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistykselle on tullut jo yli sata pentua, ja lisää tulee päivittäin.

Kissat on tärkeää saada kiinni tarpeeksi nuorina, jotta ne onnistutaan vielä kesyttämään.

– Nykyisin ihmiset ymmärtävät, että koditon äiti kannattaa ottaa talteen pulleana eikä sitten kun se on synnyttänyt. Kuitenkin joka kesä joutuu huomaamaan, että leikkaamattomuus on yhä ongelma, sanoo Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Pirjo Riihelä.

Villejä kissoja joudutaan vuosittain lopettamaan. Niistä ei ole enää kotikissoiksi.

Kaisa Kotamäki

Rokottamattomat pennut ja emot tarvitsevat kiireesti sijaiskodin, sillä löytöeläinkotiin muiden kissojen sekaan niitä ei voi sijoittaa. Sairastumisriski on liian suuri.

Eläinrakas Suvi Kukanaho avasi ovensa ja sylinsä kahdelle löytökissalle: nuorelle kissalle ja sen emolle, joka oli jälleen tiineenä. Pennuilla kävi tuuri, sillä ne syntyivät sijaiskotiin.

Kukanahon yllätys olis silti iso, kun suuri päivä koitti.

– Emo oli sen verran pieni, että odotin mahaan mahtuvan korkeintaan neljä pentua. Mutta kahdeksan tulla tupsahti maailmaan, Kukanaho päivittelee.

Villiintyneelle kissalle lopettaminen voi olla ainoa vaihtoehto

Leikattu kulkukissa on yhden eläimen tragedia, mutta leikkaamaton voi aiheuttaa suuria ongelmia. Hallitsematon kissapopulaatio tulee kalliiksi, ja villinä varttuneita on vaikea kesyttää.

Valvontaeläinlääkäri Kaisa Kotamäen mielestä tilanne Päijät-Hämeessä on villiintyneiden kissojen suhteen parempi kuin aiemmin.

Kahdeksan kissanpentua imee emonsa maitoa.
Heikki Ahonen / Yle

– Mutta kyllä villejä kissoja joudutaan vuosittain lopettamaan. Niistä ei ole enää kotikissoiksi. Lopettaminen on armeliain vaihtoehto, koska villiintyneelle kissalle on todella stressaavaa joutua neljän seinän sisään ihmisen käsiteltäväksi, Kotamäki perustelee.

Villiintyneen kissan saa kiinni ainoastaan loukuttamalla.

Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksessä uusi koti pyritään löytämään kaikille, vaikka helppoa se ei ole.

– Kesyt pennut menevät käsistä heti, mutta aina joudutaan etsimään erityisperhe sellaiselle, joka on arka. Se voi olla arka koko elämänsä, myöntää Pirjo Riihelä Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksestä.

Kahdeksan uuden kissan sijaisäidiksi silmänräpäyksessä päätyneellä Suvi Kukanaholla on yksi toive.

– Se, että ihmiset oppisivat leikkauttamaan oman kissansa ajoissa, ettei tule yllätyspentueita.