Osinkopalkkioita kaavaillaan mahdolliksi kuntalääkäreillekin

Pula lääkäreistä on ajanut viisi keskisuomalaista kuntaa selvittämään terveysasemien vastaanottojen yhtiöittämistä. Yhtiömuotoisessa mallissa kuntien lääkärit voisivat ostaa yhtiöstä osakkuuden ja nostaa työperäisiä osinkoja ansiotulojen lisäksi.

Kotimaa
Lääkäri.
Laura Pohjavirta / Yle

Yksityiseltä puolelta tuttu osakaslääkärimalli saattaa tehdä tuloaan myös julkiseen terveydenhuoltoon.

Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin kuntayhtymän tilaama selvitys on toistaiseksi alkutekijöissään. Toteutuessaan malli mahdollistaisi kunnankin palveluksessa oleville lääkäreille tulojen muuntamisen osingoiksi ilman yrittäjyyteen normaalisti kuuluvaa yrittäjäriskiä.

Vaikka nykylainsäädännön mukaan työperäiset osingot verotetaan ansiotuloverolain mukaan, työpanososingoista ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Selvityksen pohjalla olevan esityksen mukaan "työntekijälle jäisi työpanososinkona nostamastansa osuudesta noin 30 prosenttia enemmän käteen normaalina palkkatulona nostettuun osuuteen verrattuna". (siirryt toiseen palveluun)

Alueella sote-palveluista vastaavan perusturvaliikelaitos Saarikan johtaja Mikael Palola tiedostaa ongelman ansiotulojen muuntamisesta pääomatuloiksi.

– Se on ikään kuin selvityksen varjopuoli. Se ei missään nimessä ole kuntayhtymässä ensisijainen tavoite eikä se ole ollut kuin alustavissa kaavailuissa esillä.

Palola on ensi kevääseen asti virkavapaalla, sillä hän nousi kokoomuksen riveistä juhannuksen jälkeen eduskuntaan europarlamenttiin lähteneen Henna Virkkusen (kok.) tilalle. Palola myöntää, että järjestelyllä voi kiertää eläkekuluja.

– Kyllä se on mahdollista. Suunnittelisimme järjestelmän tässä vaiheessa kuitenkin niin, että kaikki työ tehtäisiin osakeyhtiön kautta, joten lääkäreiden olisi pakko oman eläketurvan varmistaakseen huolehtia eläkemaksuista. Näin sivukulujen välttely ei nousisi suureksi ongelmaksi.

Palola korostaa, että selvitys on vasta aluillaan. Poliittiset päättäjät kuntayhtymässä eivät ole ottaneet kantaa järjestelyn puolesta tai sitä vastaan.

Nykyiset lääkärit vastustavat

Selvityksen taustalla on pelko työvoiman hupenemisesta. Kuntayhtymä painii monille pikkukunnille tutun ongelman kanssa: kuinka varmistaa se, että syrjäisissä kunnissa riittää tulevaisuudessakin lääkäreitä.

Alueen nykyinen iäkkäämpi virkalääkärikunta suhtautuu selvitykseen penseästi.

– Keskustelin kaikkien meidän virassa olevien lääkäriemme kanssa asiasta. Vastaanotto oli kohtuullisen murskaava, eli tämä ei ole meidän halumme. Olemme vanhaa ikäluokkaa ja näemme lääkärin vastuun toisella tavalla yhteiskunnallisessa mielessä, sanoo saarijärveläinen terveyskeskuslääkäri Ulla Palmu.

Mikael Palola tunnustaa nykyisten työntekijöiden olevan "erittäin kriittisiä" mallille. Hänen arvionsa mukaan tulevaisuuden lääkäreillä ei kuitenkaan yhtä vahvaa virkaeetosta ole.

– Kun meillä käy nuoria lääkäreitä töissä muutamien kuukausien työsuhteissa ja virkasuhteissa, niin heidän kanssa keskustellessaan lääkärit ovat todenneet, että nuoret tulevat valitsemaan työpaikkansa jatkossa eri kriteerein. Ratkaisevaa on, missä pystytään tarjoamaan joustavuutta, eniten kannustavuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Sitä lähdimme ensisijaisesti hakemaan.

Lakipykälät törmäyskurssilla

Selvitettävää mallissa riittää. Tässä vaiheessa auki on esimerkiksi se, miten järjestely saadaan naitettua hankintalain kanssa. Koska yhtiön osakkaiksi tulisi yksityisiä henkilöitä, siis käytännössä lääkäreitä, pitäisi hankintapäätökset kilpailuttaa.

Lisäksi lääkärit käyttävät julkista valtaa esimerkiksi pakkohoitojen osalta, mikä edellyttää virkasuhdetta. Selvityksen mukaisessa mallissa kaikki lääkärit ovat työsuhteessa osakeyhtiöön. Jos taas osa lääkäreistä olisi osakeyhtiön palveluksessa ja osa virkasuhteessa, se aiheuttaisi epätasa-arvoa.

Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen toteaa, että näiden kysymysten lisäksi pitäisi miettiä, miten käynnissä oleva sote-uudistus tulee vaikuttamaan.

– Tarkoituksena on, että kolmen vuoden päästä olisi nykyistä laajempia tuotanto-organisaatioita palveluista vastaamassa. Tarkoituksenmukaisuuden kannalta kannattaa miettiä, että onko tähän lyhyeen väliin järkevä tällaista järjestelyä tehdä.

Selvittäjät hakevat "ennakkotapausta"

Esityksen selvityksestä kuntayhtymälle teki Saarikan johtokunta. Selvitys päätettiin tehdä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöön varattiin 50 000 euroa. Selvitys nähdään tässä vaiheessa keskustelun avauksena.

– Haluamme tuoda keskusteluun sen, miten säännöksiä voisi tarkista niin, että Suomessa kaikilla alan toimijoilla on samat pelisäännöt. Ei ole järkevää, että yksittäinen lääkäri tai yksittäinen sairaanjohtaja käy itse keskustelua, että missä kulkee moraalin raja, sanoo Mikael Palola.

Palolan mukaan osakaslääkärimallin tuleminen julkiselle puolelle tarkottaisi sitä, että yhteiskunta seisoo järjestelyn takana.

– Jos me emme yhteiskuntana näe tätä hyvänä kehityksenä, niin silloin meidän pitää säännöksiä muuttaa.