Tutkija: Venäjän ja Ukrainan välillä sotatila

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan mukaan myös koko ajan vahvistuva vastakkainasettelu Venäjän ja lännen välillä muistuttaa jo kylmää sotaa.

Aamu-tv
Sinikukka Saari
Sinikukka SaariYle

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Sinikukka Saaren mukaan Venäjän ja Ukrainan välillä on käytännössä sotatila, vaikka Venäjä kiistää osallisuutensa tapahtumiin täysin.

– Itä-Ukrainassa on käynnissä sota. Siellä on erilaisten arvioiden mukaan yli tuhat venäläissotilasta, joten käytännössä Venäjä on osapuoli tässä sodassa, Saari sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Saaren mukaan kaikesta todistusaineistosta huolimatta Venäjä pitää kiinni siitä, ettei maa ole osallisena tässä sodassa ja kieltää tätä kautta vastuunsa täysin. Venäjän mukaan Ukrainassa on käynnissä sisällissota, jonka vain ukrainalaiset voivat ratkaista.

– Täytyy painottaa myös sitä, ettei Venäjän puolelta ole kyseessä mikään massiivinen sotilasoperaatio. Jos verrataan Georgian sotaan vuonna 2008, niin silloin Georgian alueella oli 25 000–35 000 venäläissotilasta.

Tuki separatisteille lisääntynyt

Venäjä on Saaren mukaan koko konfliktin ajan toimittanut Itä-Ukrainan separatistitaistelijoille aseistusta, sotilaskalustoa ja niin sanottuja vapaaehtoisia taistelijoita, joista osa on puhtaasti palkkasotilaita. Viimeisimpänä vetona Venäjä toimitti Itä-Ukrainaan venäläisiä joukkoja.

Käytännössä Venäjän tuki separatisteille on lisääntynyt ja vahvistunut koko ajan neuvotteluista huolimatta. Saari pitää tätä erittäin vakavana.

– Se vaikeuttaa konfliktin rauhanomaista ratkaisua. Koska Venäjä vielä kieltää osallisuutensa, on asioista vaikea edes yrittää keskustella.

Venäjän taktiikkana on alusta lähtien ollut eräänlainen "kahden raiteen" taktiikka: teot ja sanat ovat räikeässä ristiriidassa keskenään.

– Tämä lisää tuntuvasti epäluottamusta läntisten johtajien ja Venäjän välillä. Myös entisen Neuvostoliiton alueella Venäjän tukijavaltiot kuten Valko-Venäjä ja Kazakstan seuraavat tilanteen kehitystä hyvin huolestuneina, Saari totesi.

Saaren mukaan Venäjälle oli tuskin yllätys, ettei länsi ole valmis puuttumaan asiaan sotilaallisesti.

Jäätynyt konflikti

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirénin arvion mukaan yksi Venäjän mahdollisesta strategioista voisi olla sotatoimien laajentaminen esimerkiksi Krimin suuntaan, jopa Ukrainan ja Moldovan välissä sijaitsevaan Transnistriaan.

– Putinkin mainitsi tästä eilisessä lausunnossaan. Se on ehkä maksimalistinen päämäärä, mutta nykyisellä taktiikalla tämä vaikuttaa aika haastavalta tavoitteelta saavuttaa. Se vaatisi Venäjältä intensiivisempiä sotatoimia.

Saari uskoo Venäjän päämäärän olevan jäätyneen konfliktin aikaansaaminen Itä-Ukrainassa, ellei neuvottelujen kautta päädytä Venäjän kannalta erittäin hyvään ratkaisuun. Esimerkiksi liittovaltiovaihtoehto takaisi Venäjälle jatkossa mahdollisuuden vaikuttaa Ukrainan sisäpolitiikkaan.

– Silloin Venäjä voisi perustaa jäätyneen konfliktin alueelle suuremman sotilastukikohdan tai naamioida sotilaallisen läsnäolon rauhanturvaoperaatioksi.

Lisää pakotteita?

Venäjä näyttää toimivan oman mielensä mukaan, oli pakotteita tai ei. Sanktioiden vaikutus tuntuu kuitenkin pidemmällä aikavälillä.

– Heti ei mitään ole odotettavissa ja tämä tiedettiin ja tunnustettiin myös lännessä, kun siihen lähdettiin. Mutta Venäjän toimia ei voi vain hiljaisesti hyväksyä. Pakotteiden asettaminen oli poliittinen toimenpide, jolla on vaikutusta pidemmällä aikavälillä. Venäjällä on todella vaikeat ajat edessä.

Venäjä ei ole tarttunut lännen tarjoamaan mahdollisuuteen perääntyä milloin tahansa.

– Venäjä ei ole tähän halunnut kuitenkaan ryhtyä ja on tavallaan ehkä itse työntänyt itsensä nurkkaan, josta on hyvin vaikea päästä takaisin päin.

Jotta Venäjä saataisiin houkuteltua takaisin aitoihin neuvotteluihin, tarjouksen pitäisi olla tarpeeksi hyvä.

– Ongelmana on se, että kun epäluottamus Venäjään lisääntyy koko ajan, niin tällaista tarjousta tuskin halutaan antaa. Ei missään nimessä Ukrainan puolelta.

Tutkija uskoo esimerkiksi Saksan olevan paljon varautuneempi kaikenlaisen liittovaltiomallin kehittelyyn kuin konfliktin alkaessa.

Palellaanko Euroopassa ensi talvena?

Venäjä on tuonut esille mahdolliset kaasun toimittamisvaikeudet Eurooppaan ensi talvena. Venäjän "energia-aseen" käyttö ei ole aiemmin kohdistunut niinkään Eurooppaan vaan entisen Neuvostoliiton maihin.

– Aika näyttää miten käy.

Vastakkainasettelu Venäjän ja lännen välillä näyttää vahvistuvan koko ajan ja muistuttaa kylmästä sodasta. Tämä on suunta, johon EU ei ole Saaren mukaan koskaan halunnut mennä.

– EU on aina pyrkinyt välttämään vastakkainasettelua ja saamaan Venäjän jollain lailla mukaan. Nyt Venäjä on omilla toimillaan laittanut Euroopan sellaiseen asemaan, että kylmää sotaa on vaikea välttää.