Ilmakitarakisaan osallistunut toimittaja Soile Suvanto: Rauhan ja rakkauden sanomaa kannattaa levittää jatkossakin

kulttuuri
Soile Suvanto soittaa ilmakitaraa vuoden 2012 maailmanmestarin Justin "Nordic Thunder" Howardin kanssa.
Marko Siekkinen / Yle

*Ilmakitaraviikko on nyt ohi. *Takana on valtava määrä työtä. Teimme työparini Marko Siekkisen kanssa juttuja koko viikon ajan eri medioihin; radioon, Yle Oulun nettisivuille, televisioon ja someen.

Jännitys vihlaisi vatsanpohjassa, kun muutamaa tuntia ennen mustien hevosten ilmakitarakarsintaa selvisi, että olen ainoa suomalainen soittamassa kitaraa. H-hetken koittaessa jäin ihailemaan muiden mustien hevosten upeita esityksiä: mitä lavakarismaa, taitoa, uskallusta ja asennetta. Oman ilmakitarointini jälkeen oli hiukan tyhjä olo. Nyt muutama päivä tapahtuneen jälkeen osaan jo olla ylpeä itsestäni. Uskallusta ja asennetta löytyi minultakin. Ja onhan se hienoa sitten joskus kiikkustuolissa muistella ilmakitaraviikkoa ja kehuskella tuleville sukupolville, että vuonna 2014 olen tehnyt jotain ainoana suomalaisena!

Rauhan aate kulkee punaisena lankana koko ajan.

Erityisen suuri kiitos kuuluu vuoden 2012 ilmakitaran maailmanmestarille Justin ”Nordic Thunder” Howardille, joka oli tukihenkilöni koko ilmakitaraprosessin ajan. Ilmakitarassa on tosiaan kyse omien rajojen ylittämisestä; uskaltautua hölmöilemään julkisesti ja nauttia siitä seuraavasta vapautumisen tunteesta.

*Heittäytyminen ilmakitaristiksi *toi minulle enemmän palautetta kuin mikään muu juttu toimittajan työn varrella. Viestejä ja tykkäyksiä tulvi aina Japania myöten puhelimeen, sähköpostiin ja sosiaaliseen mediaan kaikkiaan noin 800 kappaletta henkilökohtaisia tapaamisia unohtamatta. Kannustuksen määrä ja laatu lämmittää sydäntä vielä pitkään.

Ilmakitaristiporukan kesken vallitsi hieno yhteishenki. Kokeneempiakin ilmakitaristeja selvästi jännitti astua lavalle. Oli upeaa, kun ilmakitaraperhe kannusti toisiaan niin ennen esitystä kuin koitoksen jälkeenkin.

Ilahduttavaa on myös se, että ilmakitaran rauhan ja rakkauden sanoma ei ole matkan varrella unohtunut. Rauhan aate kulkee punaisena lankana koko ajan. Jos kaikki soittaisivat ilmakitaraa, ei olalle mahtuisi kivääriä. Tapahtuma on myös aina ajan hermolla; tänä vuonna maailman poliittiseen tilanteeseen otettiin kantaa venäläis-ukrainalaisten yhteisellä ilmakitaroinnilla.

Aiomme viritellä ideaa ilmakitarapatsaasta todeksi.

Oulun kaupunki on ymmärtänyt ilmakitaratapahtuman brändin arvon.Tuntuu hyvältä, että kaupunkiamme johtava Matti Pennanen painottaa sekä tapahtuman että sen aatteen suurta merkitystä Oululle.

Valitettavasti talouskriisi on puraissut myös ilmakitaraorganisaatiota. Tapahtuman järjestäminen vaatii rahaa, mutta sponsoreiden saaminen on yhä vaikeampaa. Ilmaistapahtumana organisaatio ei saa pääsylipputuloja, joten voisiko yksi rahahana aueta hiukan isommaksi tuotteistamalla ilmakitaraa voimakkaammin? Ihmisen mieli toimii usein niin, että mukavan kokemuksen myötä on kiva ostaa tapahtumasta joku muisto. Voitaisiinko ilmakitaraa tuotteistaa laajemmalla rintamalla kuin lähes pelkästään talkooväen voimin?

Työparini Marko Siekkisen kanssa hullaannuimme ilmakitarasta niin paljon, että aiomme viritellä ideaa ilmakitarapatsaasta todeksi.