Joensuun kaupunginteatteria uudistaneelle johtajalle lähtöpassit? – Ohjaaja Mikko Roiha: "Tuntuu aika härskiltä"

Joensuun kaupunginteatterin ovet käyvät kuin saluunassa, sillä johtajat vaihtuvat nopeassa tahdissa. Nyt vuorossa saattaa olla Vihtori Rämä, jonka luoma yhteistyömalli saa kehuja pitkän linjan teatteriammattilaiselta. – Joensuun teatteri ei vain jää yhteen kaupunkiin, vaan toimii käyntikorttina muualla Suomessa ja Euroopassa, sanoo Mikko Roiha.

kulttuuri
Terveiset Kutturasta -näytelmän harjoitukset Joensuun kaupunginteatterissa
Yle

Johtajat ovat vaihtuneet Joensuun kaupunginteatterissa tiuhaan viime vuosina, kuten niin monessa muussakin laitosteatterissa Suomessa. Riku Innamaa oli tehtävässä 2008-2010 ja Tero Heinämäki 2010-2012. Nykyinen johtaja Vihtori Rämä aloitti vuonna 2013, ja nyt työskentelyn jatkuminen on vaakalaudalla – lähtö saattaa jo tulla vuoden 2014 lopussa. Rämällä on voimakas halu jatkaa tehtävässään, koska moni uudistus on vielä kesken.Joensuun kaupunginteatteria hallinnoiva Pohjois-Karjalan teatteriryhdistys pohtii parhaillaan, kuinka johtajakuviot järjestetään tulevaisuudessa. Alun perin yhdistyksen tavoitteena oli löytää nimenomaan pitkäaikainen johtaja.

Mikko Roiha
Teatteriohjaaja Mikko Roiha tunnetaan muun muassa klassisten näytelmien moderneista esityksistä. Yle

– Rämän jatko on vaiheessa niin sanotusti. Johtajasopimushan päättyy vuoden lopussa, ellei tehdä muuta ratkaisua. Ja se muu ratkaisu on vielä auki. Meillä on kaksi mahdollisuutta: jatkaa tai olla jatkamatta, pyörittelee teatteriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen (kok.).

Vastikään näyttämötaiteen taiteilijaprofessoriapurahan saanut teatteriohjaaja Mikko Roiha Berliinistä on seurannut tilanteen kärjistymistä Joensuussa. – Ulkoapäin katsottuna tuntuu aika härskiltä palkita mahdollisella johtajasopimuksen lopettamisella se, että Joensuu on vihdoin saanut jotakin näkyvyyttä. Toki Rämässä itsessäänkin voi olla puutteita, mutta mitä sitten. Hänen tekemänsä ratkaisut ovat kuitenkin tuoneen teatteria päivänvaloon, onnistuneet siinä, mitä moni aikaisempi johtaja on varmasti yrittänyt, mutta ei ole syystä tai toisesta onnistunut, sanoo Roiha.

Teatteriguru innostuu Joensuun avautumisesta yhteistyölle

Joensuun kaupunginteatteri on herättänyt nykyisen johtajansa aikakaudella huomiota uudenlaisella ja laajalle levittäytyvällä ohjelmistollaan. Teatteri on näkynyt keväällä 2014Vastarinta-näytelmällä Berliinissä ja vuonna 2015 teatteri on mukana Australiassa harjoiteltavassa nykytanssiteoksessa. Roiha kehuu Joensuun teatterin uutta linjaa.– Joensuu piirtyy taidelaitoksena viimeinkin Suomen teatterikartalle juuri yhteistyöproduktioitten ansiosta. Teatteri ei siis vain jääyhteen kaupunkiin vaan toimii myös "käyntikorttina" muualla Suomessa ja Euroopassa. Teattereiden verkostoituminen on tulevaisuudessa hengissäsäilymiskysymys ja Vihtori Rämä on ymmärtänyt ryhtyä toimeen ennen kuin varsinaista pakkoa on edessä. Siksi kaikki yhteistyöratkaisut ovat olleet ennen kaikkea taiteellisia ratkaisuja.

Vihtori Rämä, Joensuun kaupunginteatterin johtaja.jpg
Vihtori Rämä aloitti Joensuun kaupunginteatterin johtajana vuonna 2013.Tapio Laakkonen / Yle

Joensuun teatteri on palkannut yhteisötaiteilijan, joka tekee taidetta muun muassa hoitokodin asukkaiden kanssa. Tekeillä on radiokuunnelma,Staliningradin lilja, joka tuo uusia teknologioita hyödyntäen teatterin heillekin, jotka eivät paikalle pääse.

Joensuu piirtyy taidelaitoksena viimeinkin Suomen teatterikartalle juuri yhteistyöproduktioitten ansiosta.

Mikko Roiha

– Myös uudet aluevaltaukset oman kaupungin sisällä kertovat pelkkää hyvää: teatteria ei mielletä pönöttäväksi instituutioksi, vaan sisäisessä ja ulkoisessa liikkeessä olevaksi toimijaksi, jossa monenlaiselle tekemiselle on mahdollisuus, toteaa Roiha.

Teatteriyhdistyspomo saa "monenlaisia viestejä"

Joensuun kaupunginteatteri on pysynyt toimintasuunnitelman mukaisissa tulos- ja katsojamäärätavoitteissaan. Mistä siis kiikastaa, Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys?

– Monenlaista viestiä tietysti tulee eri lähteistä ja tässä halutaan asiaa nyt rauhassa pohtia, toteaa puheenjohtaja Pasi Hartikainen.

Hartikainen ei halua yksilöidä, mitä ovat hänen mainitsemansa "monenlaiset viestit".

Teatteriyhdistyksen nokkamiehen mukaan Joensuun kaupunginteatterin tulisi lisätä omarahoitusosuuttaan, mikä tarkoittaa enemmän lipputuloja kassaan. – Omarahoitus on saatava lisääntymään ja ainoa keino siihen on tehdä sellaista ohjelmistoa ja näytelmiä, jotka vetävät maksavia katsojia taloon, sanoo Hartikainen. Teatterilta saatujen tietojen mukaan omarahoitusosuus on kuitenkin ollut jo kasvussa. Teatterinjohtaja Vihtori Rämän mukaan hänenkin olisi ollut hyvä tietää, että osuutta halutaan edelleen kasvattaa. – Teatterin toimintaa ohjaa hallituksen ja yhdistyksen vuosikokouksen hyväksymä toimintasuunnitelma, joita jo yhdistyksen sääntöjen mukaan teatterin johdon on noudatettava. Mistä siis nousee äkillinen vaatimus omarahoitusosuuden nostosta? Nyt kuulen asiasta ensimmäisen kerran tämän haastattelun yhteydessä, ihmettelee Rämä.

Maakuntateatterit poliittisina pelinappuloina?

Ohjaaja Mikko Roihan mukaan Joensuun kaltaiset kiistatilanteet voivat syttyä valitettavan herkästi missä vain. Roihan mielestä suomalaisen teatteriverkoston rakenne on monessa mielessä kyseenalainen, koska valtio ei millään tavalla kontrolloi myöntämänsä tukirahan sisältöä; paikallisesti teatterista päättävät saattavat luulla teatterin ja rahojen olevan heidän omiaan.

– Näyttäisi siltä, että Rämän tilanteessa on kyse siitä, että 1-2 poliitikkoa käyttää teatterin aina liikkeessä olevaa tilannetta omiin pyrkimyksiinsä. Tähän heillä on toki juridinen oikeus, mutta moraalisesti katsottuna se on kyseenalaista. Teatteri on kansalaispalvelua, siksi siihen luonnollisesti kohdistuu myös isoa kritiikkiä. – Kertoo hallituksen osaamattomuudesta, jos se lähtee tekemään hätiköityä kulttuuripolitiikkaa jokaisen kuulemansa rasahduksen pohjalta, mitä ne ikinä sitten lienevätkään, päättää Berliinistä tavoitettu Roiha. Pohjois-Karjalan teatteriyhdistyksen hallitus päättää johtaja-asiasta alkusyksystä.