Hyppää sisältöön

Tiesitkö: Rauma oli huikean suosittu kylpyläkaupunki jo 1700-luvulla

Raumalle puuhataan kymmenien miljoonien eurojen kylpylähotellia. Harva tietää, että Raumalla on myös hieno kylpylämenneisyys jo yli 200 vuoden takaa. Terveyslähteestään tunnettuun kylpylään tultiin eri puolilta Suomea pitkiksikin ajoiksi.

Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiasta kertova teos esittelee myös Rauman unohdetun kylpylän 1800-luvulta.

Tuore Suomalaiset kylpylät -teos tarkastelee kotimaisten kylpylöiden kulttuurihistoriaa ensi kertaa kokonaisuutena. Se esittelee mennyttä kylpyläelämää, sen merkitystä, ajan kauneusihanteita ja seurustelutapoja.

Liisa Suvikummun toimittama kirja esittelee runsaat 20 kylpylää Naantalista Terijoelle. Mukaan on mahtunut myös yksi varsinainen harvinaisuus: kirja kuvaa Rauman kylpylän kukoistuksen kautta menneiltä ajoilta.

Kylpylä syntyi terveyslähteen ympärille

Euroopan historian dosentti Liisa Suvikumpu kertoo, että jo 1700-luvun lopulla tunnettiin laajalti, että Rauman Kappelinsalmessa oli erinomainen terveyslähde.

– Lähde houkutteli säätyläisiä kaukaakin. Ja vuonna 1821 valmistui Rauman Kaivopuiston alueelle varsinainen kaivohuone.

Suvikummun mukaan hoitoina kylpylässä oli tarjolla perinteisten vesihoitojen ja ammekylpyjen lisäksi höyry- ja kylmävesikylpyjä. Erikoinen elämys oli rikkikylpy.

Jo 1820-luvulla alueelle rakennettiin oikea keilarata. Muitakin huvituksia oli.

– Kylpylävieraat saattoivat ajella vaunuilla Unajaan nauttimaan virvokkeita luonnonhelmaan, Suvikumpu kertoo ajanvietteestä.

Koko kesä kylpylässä

Kylpylässä ei tuolloin pistäydytty nykyiseen tapaan, vaan saatettiin viettää vaikka koko kesäkausi. Vieraat olivat useimmiten säätyläisiä ja muita varakkaita ihmisiä.

Liisa Suvikummun keräämien tietojen mukaan Rauma pysyi suosittuna kylpyläpaikkana aina 1830-luvulle asti.

– Sen jälkeen toiminta alkoi pikkuhiljaa hiipua. Kylpylälaitos myi purettavaksi huonoon kuntoon päässeet rakennukset 1857.

Itse Kaivopuisto jäi vielä pitkäksi aikaa kaupunkilaisten tärkeäksi ulkoilualueeksi.

.
.