1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tekniikka

Hermoja raastava äänihyppely vähentynyt tv-ohjelmissa

Yleisradion ja kaupallisten tv-kanavien yhteistyö äänenlaadun kohentamiseksi näyttää tuoneen helpotusta kotisohvilla häirinneeseen ongelmaan. Tv-yhtiöt ovat uuden teknisen suosituksen avulla siivonneet pois rajuja äänenvoimakkuuden vaihteluja esimerkiksi mainoksesta toiseen siirryttäessä. Samalla vihaisen katsojapalautteen määrä on vähentynyt.

tekniikka
Taulutelevisioita kaupassa.
Tarja Nyyssönen / Yle

Katsojien hermot ovat riekaleina, jos joutuu itse äänitarkkailemaan ohjelmaan kaukosäätimellään. Sen tietää Ylen ohjelmapalautteessa työskentelevä teknologia-asiantuntija Rainer Ahonen, joka vastaanottaa vuosittain noin 400 kysymystä tai palautetta radio- ja tv-ohjelmien äänenlaadusta.

– Äänitasovalitusten määrä on alkanut tippua. Tämän standardin käyttö tuottaa tulosta, Ahonen sanoo.

Ahonen viittaa EBU R128 -nimiseen äänisuositukseen. Suomessa Yle ja kaupalliset tv-yhtiöt ottivat sen käyttöön viime vuonna. Euroopan yleisradiounioni EBU:n laatima suositus tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että äänitarkkailussa kiinnitetään nyt huomiota keskimääräiseen äänenvoimakkuustasoon, ei äänipiikkeihin. Näin voidaan välttää voimakkaat äänentasonvaihtelut ohjelmaosiosta toiseen siirryttäessä.

Rahaa kuluu laitteisiin ja ohjelmistoihin

Myös MTV:stä kerrotaan, että äänisuositus kuuluu palautteen sävyssä. Aiemmin valituksia tuli erityisesti myöhään illalla tai aamuohjelmien aikaan.

– Kyllä katsojavalitukset ovat ihan selkeästi vähentyneet. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, suunnittelupäällikkö Markku Ryöti kertoo.

EBU R128 -projekti on imenyt tähän mennessä MTV:n kassasta arviolta 250 000 euroa, Ylellä hieman enemmän. Eikä työ lopu. Kaikkia suoria tv-lähetyksiä ei vielä äänitarkkailla suosituksen mukaan, arkisto-ohjelmista puhumattakaan. Ylen tavoitteena oli saada projekti valmiiksi tänä vuonna, mutta teknologia-asiantuntija Mikko Hahkion mukaan aikataulu venynee.

Entä radiot?

Radiokanavilla EBU-suosituksen käyttöönotto on vaikeampaa kuin televisiossa. Syitä on monia: soppaa keittää kymmeniä kanavia, teknisesti haastavampaa suoraa lähetystä on paljon ja lähetystie on analoginen eli digitaalista monimutkaisempi. Selvitettäväksi jää myös se, että haluavatko radiot ylipäätään mukaan. Kaupalliset radiot toki ovat kiinnostuneita, etujärjestö Radiomedia ry:n toimitusjohtaja Stefan Möller sanoo.

– Uskon, että tätä tutkitaan kaupallisen radion teknisellä puolella, koska kaupallisen radion osalta on tosi tärkeää, että se signaali on hyvä ja laadukas. Niin kuin varmasti Yleisradiossakin.

Ylessä harkitaan mahdollisuutta suosituksen soveltamisesta radiolähetyksiin.

Radiokanavat muokkaavat äänimaailmaansa jo nyt kompressoinnin avulla. Siina ääniä ikään kuin puristetaan paketiksi, jolloin voidaan esimerkiksi lisätä kuuluvuutta ja muokata kanavan äänimaailmaa. Monella kaupallisella radiokanavalla on Yleisradion kanavia pienitehoisempi lähetin ja siksi kompressointi on suosittua.

Lue seuraavaksi