Drew Barrymore sai vierelleen cockerspanielilauman – Taiteilija Emma Ainala kuvaa pirstaleista nykyaikaa

Viime vuonna Kuvataideakatemiasta valmistunut Emma Ainala on ehtinyt herättää kriitikoiden ja yleisön mielenkiinnon. Taiteilija maalaa mystisiä kuvia nykyajasta.

kuvataide
Emma Ainalan maalaus amerikancockerspanieli.
Emma Ainalan maalaus amerikancockerspanieli.Emma Ainala

Seinää vasten nojaa suurikokoinen maalaus. Sen keskiössä on mutrusuinen pikkutyttö, ympärillä pitkäturkkisia koiria. Maalaus on Emma Ainalan viimeistelyä vaille valmis Amerikan cockerspanieli.

– Tyttö on näyttelijä Drew Barrymore. Kuva on hänen lapsitähtiajoiltaan ja hän on siinä tosi söpö, saparot ja rusetit päässä. Koirat on jalostettu sen näköisiksi, että ne miellyttävät silmää. Näyttää kuin niillä olisi kiharaiset etuhiukset, nekin näyttävät söpöiltä tytöiltä. Rinnastan näitä toisiinsa, ja ylipäätään mietin ihmisen suhdetta lemmikkeihin ja lapsiin. Suloisuutta ihannoidaan, mutta onko se samalla esineellistävää, Ainala pohtii.

Maalausta tehdessään taiteilijan mielessä on pyörinyt myös se, että Amerikassa toivotaan nykyisin usein tyttölasta. Miksi tilauksessa on juuri ihana prinsessa?

Ainala työstää maalauksiaan hitaasti. Isokokoiset maalaukset vievät noin kuukauden, tosin taiteilija työstää useampaa työtä yhtä aikaa. Ajatusten ja tunteiden fiilistely on hänelle tärkeää, ja Kuvataideakatemiassa opiskellessa Ainalaa kannustettiin hitaaseen työskentelyyn.

Maalaus onkin hänelle enemmän kuin kuva, se on tapahtuma.

– Eihän tässä tekniikassa nykypäivänä mitään järkeä ole. Mutta sitä ei vaan korvaa mikään. Siinä on joku kehollisuus, aistimus materiaalista, konkreettisuus. Siinä voi etäännyttää itsensä ja sulautua siihen tekemiseen, hän kuvaa.

Kaikki maalaukset ovat omakuvia

Ainalan teoksia yhdistää mystisyys ja populaarikulttuurista ammentaminen. Pastellinväriseen kuvastoon kuuluu niin elokuvatähtiä kuin nymfejä ja poneja. Viittauksia kuvataiteen historiaan on runsaasti, eikä Ainala osaa maalata kuvaa ilman ihmistä.

Emma Ainala viimeistelee maalaustaan.
Emma Ainala viimeistelee maalaustaan. Emma Ainala

– Mua kiinnostaa ihmissuhteet ja identiteetti. En usko, että ne voivat kadota. Jossain vaiheessa yritin sitä, mutta en saa samaa tunnetta kuvaan ilman figuuria, hän kertoo.

Maalausten voi nähdä heijastavan kulttuurien ja identiteettien pirstaleisuutta. Samalla ne ovat omakuvia.

– Mä oon siellä itse, voin olla vaikka toi koira tai kaikki koirat. Oon miettinyt paljon sitä, että miksi maalaan. Se on ollut mulle pitkään tunteiden käsittelytapa ja tapa jäsentää elämän mielettömyyttä. Sitä, miten koen asioita, ja mitä en saa kielellä purettua.

– Tekemiseen ajaa jokin ristiriita, joku ratkaisematon ajatus. Mutta ei ole kyse siitä, että ratkoisin ongelmiani, vaan enemmän niitä hyväksyy siinä prosessissa, Ainala kuvaa.

Savonlinnassa ei ole kiire mihinkään

Emma Ainala valmistui Kuvataideakatemiasta viime syksynä. Sen jälkeen hänen töitään on nähty helsinkiläisissä gallerioissa sekä Pyhäniemen kartanon kesänäyttelyssä. Kriitikot ovat kiittäneet 25-vuotiaan taiteilijan persoonallista kädenjälkeä.

Opiskeluvuosien jälkeen Ainala muutti miehensä ja tyttärensä kanssa Savonlinnaan. Kaupunki on tuttu lukiovuosilta, sillä alunperin Ainala tuli Jyväskylästä Savonlinnaan käydäkseen taidelukion.

Nyt koti ja ateljee sijaitsevat vanhassa puutalossa lähellä kaupungin keskustaa.

– Jos Helsingistä meinaisi vuokrata asunnon ja ateljeen ilman opiskelijatukia, niin se olisi kyllä tyyristä touhua. Molempien pitäisi olla duunissa, eikä näistä hommista tulisi sitten mitään, Ainala sanoo.

– Kun on perhettä, niin on hyvä, ettei ole kiire mihinkään. Olen aina ollut sellainen, että tarvitsen aikaa. Tämä on yksinäistä hommaa, mutta tykkään olla töissä yksin.