Rahaa nais- tai miesaloille on hyvä avaus – ongelmalista pitkä

Ekonomistien mukaan on hyvä pohtia, elvytetäänkö valtion rahoilla mies- vai naisaloja. Talouden asiantuntijat sanovat silti, että valtiolla pitää olla paljon muitakin vaikuttimia varojensa kohdistamiselle. Valtion talousarvion elvytysrahojen suuntaamisen enemmän miesvaltaisille aloille nosti esille toimittaja Elina Grundström kolumnissaan tiistaina Helsingin Sanomissa.

talous
Hoitaja kyykyssä pyörätuolin vieressä.
Yle

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas, ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun, Hankenin, taloustieteen professori Anne Brunila ja Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius pitävät Grundströmin kirjoitusta hyvänä keskustelunavauksena.

– Pitäisi entistä enemmän katsoa toimien kokonaisvaikutusta, sanoo Seija Ilmakunnas.

Ilmakunnas arvioi myös, että kirjoitus oli tarkoitettu provokatoriseksi eli yllytykseksi.

Grundströmin kirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) mainitaan, että valtio suuntaa rahojaan esimerkiksi telakoille, tietöihin, asuntojen rakentamiseen, koulujen korjaamiseen ja rautateille.

Grundströmin mukaan rahaa tarvittaisiin myös pienipalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla - esimerkiksi hoitotöihin. Hän kirjoittaa, että kansantalouden näkökulmasta naisvaltaiset hoitoalan työpaikat ovat yhtä tärkeitä kuin miesten työpaikat.

– Palkkojen kautta saadaan iso vaikutus, mutta kasvua tarvitaan, sanoo Ilmakunnas.

Hän huomauttaa, että budjetissa lisättiin rahaa myös kouluille ja opetus on naisvaltainen ala.

– Ja totta kai infraa eli rakentamistakin tarvitaan, ei se ole mennyttä maailmaa, toteaa Ilmakunnas.

Elvytys työllistää, mutta rakenteetkin korjattava

Professori Anne Brunila ymmärtää, että perinteisiä elvyttäviä käytetään, koska ne työllistävät nopeasti.

– Tiedämme, että teitä ja homekouluja on korjattava, toteaa Brunila.

Pitkällä aikavälillä hän pitää kuitenkin tärkeänä vihdoin alkaa uudistaa yhteiskunnan rakenteita.

– Näyttää siltä, että Suomen kasvu tulee pitkän aikaa parhaimmillaankin olemaan erittäin hidasta. Jollei tehdä pian isoja rakenteellisia muutoksia ja panosteta Suomen pärjäämiseen, niin ei tällaisilla elvytysrahoilla ole mitään merkitystä. Rahat loppuvat ja olemme samassa kasvutilanteessa kuin ennenkin, muotoilee Brunila.

Brunila sanoo, ettei ota nyt nousseeseen päivän palkkakeskusteluun mitään kantaa.

– Mutta jos halutaan suomalaisille lisää ostovoimaa, pitää pitää huolta Suomen kilpailukyvystä, että syntyy lisää pysyviä työpaikkoja kilpailulliseen eli yksityiseen sektoriin, painottaa Hankenin taloustieteen professori Anne Brunila.

Valtion raha tuottamaan hyötyä

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Heleniuksen mielestä budjetissa päätetään julkisista investoinneista ja niissä valtion kannattaa laittaa rahansa kohteisiin, jossa ne tuottavat valtiolle hyötyä. Silloin voidaan käyttää lainarahaa. Esimerkiksi infrahankkeet eli käytännössä monenlainen rakentaminen on tällaista.

– Budjettiin on järkevä sisällyttää määrärahoja, jotka lisäävät tehokkuutta ja tuottavuutta – siis toimia, jotka maksavat itsensä takaisin, muotoilee Helenius.

Heleniuksen mukaan tuotto-odotuksen pitäisi olla suurempi kuin valtion velan korko.

Heleniuksen mielestä investointien ja julkisen puolen palkkojen rinnastamisessa puhutaan kahdesta eri asiasta yhtä aikaa.

Julkisen puolen palkat taas pitäisi Heleniuksen mielestä maksaa valtion käytettävissä olevilla verotuloilla, ei lainarahalla. Siis suu säkkiä myöten.

– Velkaa pitäisi käyttää sellaisiin asioihin, jotka tuottavat kansantaloudelle lisää kassavirtaa pitkällä aikavälillä, sanoo Helenius.

Siksi Helenius ei pidä aivan kestävänä ajatusrakennelmana rakennushankkeiden ja julkisen puolen palkkojen rinnastamista. Edellinen tuo valtiolle tuloja valmistumisensa jälkeen.

Tasa-arvon edistämiseen lainsäädännölliset keinot saattavat olla parempia kuin julkiset investoinnit.