Maatalousalan koulutuksen tarve säilyy maatilojen vähenemisestä huolimatta

Maatalousalan koulutuksen tarvetta ylläpitää maatilayrittäjien nopea eläköitymistahti lähivuosina. Alalle ennakoidaan avautuvan lähes 700 työpaikkaa vuosittain.

Kotimaa
Kaksi ihmistä tutkiin traktorin moottoritilaa.
Juha Korhonen / Yle

Maatalousalan koulutuksen tarve pysyy tasaisena, vaikka maatilojen määrä vähenee.

Opetusministeriö on asettanut vuodelle 2016 maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatavoitteeksi vajaat 1400 opiskelijaa. Määrä on samaa tasoa kuin viisi vuotta sitten.

Työvoiman tarvetta ylläpitää maatilayrittäjien ja -työntekijöiden nopea eläköitymistahti lähivuosina. Opetushallituksen väliraportissa vuodelta 2011 ennakoidaan koulutuksen ja työvoiman tarvetta vuoteen 2025 asti. Raportissa alalle ennakoidaan avautuvan ripeän eläköitymisen ansiosta lähes 700 työpaikkaa vuosittain, vaikka tilojen koko kasvaa ja työvoiman tarve vähenee.

Raportti ennakoi maatilatalouden ammattikorkeakoulutuksen tarpeen jopa kasvavan, koska entistä suuremmat tilat vaativat viljelijöiltä parempaa yritysjohtamisen ja tuotantoteknologian osaamista. Opetusministeriö on asettanut ammattikorkeakoulutuksen aloittajamäärätavoitteeksi 400 oppilasta vuonna 2016. Viisi vuotta sitten opinnot aloitti 330 oppilasta.

Koulutuksessa painotetaan yrittäjyyttä

Kymenlaaksossa Kouvolan seudun ammattiopiston maaseutuyrittäjän koulutuksella on vakaa suosio. Ammattiopisto kouluttaa Anjalassa parisenkymmentä maaseutuyrittäjää vuosittain. Osa oppilaista on jo saanut vankan tuntuman käytännön töistä vanhempiensa maatilalla. Luumäkeläinen Jaakko Pukki kertoo tehneensä kotitilallaan lähinnä konehommia.

– Pienempänä olin mukana navetassa, Pukki kertoo.

Aikaisemmin valtaosa opiskelijoista olikin juuri sellaisia, joiden vanhemmilla oli maatila. Nyt maaseutuyrittäjän koulutukseen tulee yhä enemmän oppilaita, joiden vanhemmilla tilaa ei ole. Koulutuspäällikkö Päivi Pylkkö kertoo, että koulutuksessa on viime vuosina painotettu yhä enemmän yrittäjyyttä. Maaseudulta löytyy mahdollisuuksia monenlaisille yrittäjille.

– Maanviljelijällä voi olla sivuelinkeinona jotain muuta. Joku voi olla päätoiminen koneyrittäjä, jolla on maatila. Pieneläinten ja tuotantoeläinten puolella on paljon yrittäjiä. Sitten on lomittajat. Kasvavassa määrin on myös niitä, jotka ovat suurille tiloilla ihan työntekijöinä, Pylkkö luettelee.

Kausalalainen Emma Lahti on aloittanut opinnot Anjalassa tänä syksynä. Hän tähtää lomittajaksi.

– Minä olen tehnyt jo hevostiloilla lomittajan hommia. Olen hoitanut myös pienempiä eläimiä. Minä haluaisin, että osaisin enemmän hoitaa kaikenlaisia eläimiä. On ihan kiva ottaa vastuullisia tehtäviä, Lahti kertoo.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus