Villiä menoa mummolassa – kasvatus koetuksella, kun äiti sanoo ei ja mummo kyllä

Isovanhempien luona kaikki on toisin. Herkkuja riittää, televisiosta saa katsella kaikkea kivaa ja lahjaksi saa asioita, joita omat vanhemmat eivät osta. Ei ihme, jos kasvatuksesta tulee riitaa.

Ylen aamu
Anja Saloheimo.
Aamu-tv:ssä Väestöliiton terapeutti Anja Saloheimo opasti, miten yrittää välttää sukupolvien kasvatusriidat.

Mummolassa lapsi saa erityiskohtelua, sanoo Ylen aamu-tv:ssä keskiviikkona vieraillut Väestöliiton pariterapeutti Anja Saloheimo. Isovanhemmat haluavat auttaa lapsiaan lapsenhoidossa. Kasvatusnäkemyksissä voi kuitenkin olla eroja.

– Isovanhemmat eivät esimerkiksi halua noudattaa periaatteita esimerkiksi ruokailun tai päiväunien suhteen. Isovanhemmat ovat hellempiä ja haluaisivat antaa lapsenlasilleen enemmän tilaa, Saloheimo sanoo.

Tyypillisesti kinaa syntyy herkuista, kun niitä saa mummolassa joko liikaa, liian usein tai ainkin väärään aikaan. Väestöliittoon ottaa yhteyttä myös moni isovanhempi. Silloin ihmetellään usein, ovatko omat aikuiset lapset kasvattajina liian ankaria.

Kurissa ja nuhteessa vai heikun keikun

Kasvatusnäkemyksissä voi olla myös suuria eroja. Niiden setviminen omien lähisukulaisten kanssa tekee kipeää.

– Esimerkiksi jos isovanhempi käyttää alkoholia. Silloin on tehtävä selväksi, että vain ilman alkoholia voi olla tekemisssä lapsenlapsen kanssa, Saloheimo toteaa.

Isovanhempien sukupovella saattaa olla myös aivan eri käsitys nuhtelemisesta ja kurittamisesta.

– Siellä on vielä sellaisia, jotka ovat itse risulla ja remmillä, luunapeilla ja tukkapöllyllä kasvatettuja. He ajattelevat, että ei se ole heillekään pahaa tehnyt.

Erimielisyyttä tulee usein myös lahjoista ja ostoksista. Mummo ostaa, kun äidiltä ei saanut.

– Se on myös lapsen kannalta hämmentävää, jos hän huomaa, että on kaksi ristiriitaista kasvatuskäsitystä.

Saloheimo muistuttaa, että isovanhempien antama kasvatus on kuitenkin arvokasta. Mummot ja papat siirtävät lapsenlapsilleen perinteitä ja opettavat kädentaitoja.