Asiantuntija: Itä-Suomeen tarvitaan selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttajia

Maahanmuuttajia on Itä-Suomessa edelleen vähän, vaikka ulkomaalaisten määrä onkin kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta. Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön mukaan maahanmuuttajia tarvitaan tulevaisuudessa kipeästi ja viimeistään nyt on aika heittää maahanmuuttajia koskevat ennakkoluulot romukoppaan.

maahanmuuttajat
Ylä-Savon SOTE:n hammaslääkärinä tammikuusta asti työskennellyt espanjalainen Irene Tapiaca antaa maanmiehelleen Alvaro Romero Barrellolle ohjeita tulevaa työtä varten.
Timo Heikura / Yle

Maahanmuuttajia on Itä-Suomessa edelleen paljon muun maan keskiarvoa vähemmän. Itä-Suomen kolmessa maakunnassa asui viime vuonna noin 10 000 ulkomaan kansalaista, kun vuonna 2000 heitä oli vain 5 000. Ulkomaan kansalaisten osuus Itä-Suomen väestöstä on vain 1,9 prosenttia, kun koko maassa ulkomaalaisten osuus on 3,8 prosenttia.

Pohjois-Savon ely-keskuksen selvityksen mukaan määrällisesti maahanmuuttajia on eniten Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa, mutta sielläkin maahanmuuttajien osuus asukkaista on paljon pienempi kuin esimerkiksi Kotkassa, Vaasassa tai Tampereella, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Lieksa erottuu joukosta

Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön Lisbeth Mattssonin mukaan selvityksen suurin uutinen onkin, ettei Itä-Suomen maahanmuuttoluvuissa ole juuri muutoksia.

Edelleenkin voi tulla myyttejä vastaan, että Itä-Suomessa on paljon pakolaisia tai maahanmuuttajia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Lisbeth Mattsson

– Itä-Suomessa on maahanmuuttajien määrässä paljon kasvun varaa. Esimerkiksi Kuopiossa maahanmuuttajien osuus väestöstä voitaisiin helposti nostaa Kotkan 5,9 prosentin osuuteen, eikä vielä tulisi ruuhkaa, Mattsson sanoo.

Pohjoiskarjalainen noin 12 000 asukkaan Lieksa nousee tilastoista esiin poikkeuksena. Siellä maahanmuuttajia oli vuonna 2013 4,2 prosenttia väestöstä.

– Siinä on ristiriita, sillä yleensä maahanmuuttajien virta kulkee toiseen suuntaan, etelään. Voikin siis miettiä, mitä Lieksa on tehnyt oikein, että se on houkutellut ulkomaalaisia ja saanut heidät jäämään paikkakunnalle.

Lieksassa on viime vuosina otettu vastaan suhteellisen paljon turvapaikanhakijoita. Yleisesti pakolaisten osuus Itä-Suomen ulkomaalaisväestöstä on pieni. Suurin osa ulkomaalaisista on muuttanut Itä-Suomeen perhesyistä tai työn perässä. Itä-Suomessa maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria, työikäisiä ja koulutettuja henkilöitä.

– Edelleenkin voi tulla myyttejä vastaan, että Itä-Suomessa on paljon pakolaisia tai maahanmuuttajia. Tämä ei pidä millään muotoa paikkaansa. Maahanmuuttoa pitäisi katsoa myönteisenä asiana.

Ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan

Mattssonin mukaan Itä-Suomessa on edelleen mietittävä ja tehostettava keinoja ulkomaalaisen työvoiman houkuttelemiseksi alueelle. Myös jo alueella asuvien ulkomaalaisten osaaminen pitäisi saada nykyistä paremmin käyttöön.

– Itä-Suomessakin maahanmuuttajien osuus työttömistä on kantaväestöä korkeampi. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että heidän osaamisensa ei vastaa työelämän tarpeita. Aluksi kieli on usein työllistymisen esteenä, ulkomaalainen tutkinto ei ehkä vastaa täysin suomalaisia tutkintovaatimuksia, ulkomaalaiselta puuttuvat verkostot ja työmarkkinoiden tuntemus, Mattsson luettelee.

Maahanmuuttajille pitäisikin Mattsonin mukaan tarjota enemmän tukea, jotta he työllistyisivät nopeammin. Myös työnantajien asenteissa on edelleen parantamisen varaa.

– Suomalaisuus on edelleen valttikortti työmarkkinoilla. Maahanmuuttaja ja kantaväestöön kuuluva eivät lähde välttämättä samalta viivalta työnhaussa.

Mattsson muistuttaa, että tulevaisuudessa ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan Suomeen entistä enemmän. Vuoteen 2025 mennessä noin puolet Itä-Suomen palkansaajista jää eläkkeelle.

Itä-Suomessa tilanne on lisäksi muuta maata huonompi. Väestö vanhenee ja kuolleisuus on syntyvyyttä korkeampi. Vuoden 2020 jälkeen Itä-Suomen kolmessa maakunnan asukkaista viidesosa on yli 75-vuotiaita.