70 vuotta täyttävä Esko Roine: "Jos lavalle menee, siellä täytyy myös uskaltaa olla"

Tamperelainen näyttelijä Esko Roine täyttää perjantaina 70 vuotta. Esiintymistä rakastava Roine työskentelee edelleen täysillä - työpäiviä kertyy yli 200 vuodessa. Parrasvaloissa hänet pitää, omien sanojensa mukaan, sirkushevosen luonne.

Kotimaa
Näyttelijä Esko Roine istuu teatterin katsomossa
Tamperelainen näyttelijä Esko Roine täyttää perjantaina 70 vuotta.

Kun syntyy tunnettuun teatteriperheeseen, on suuri mahdollisuus päätyä itsekin parrasvaloihin. Näin kävi myös Esko Roineelle, vaikka näyttelijänura ei alkanut kovin lupaavasti.

Esko muistaa vieläkin neuvon, jonka sai isältään, kun tämä oli nähnyt hänet ensimmäistä kertaa kansakoulun näyttämöllä. Eskon isä oli Tampereella tavattoman suosittu näyttelijä Eero Roine.

– Hän sanoi esityksen jälkeen minulle, että "Poika, se on semmonen asia, että jos lavalle menee, niin kyllä siellä täytyy uskaltaa olla myös.".

Sittemmin Roine on uskaltanut. Rooleja on kertynyt kymmeniä ja taas kymmeniä. Esimerkiksi Helsingin vuosinaan hän teki paljon TV-töitä, mm. ikimuistoista merirosvoradio-hupailua. Koko kansan muistiin hän on piirtynyt erityisesti Reinikaisen turhantärkeänä komisario Rautakalliona.

Eläkeläinen painaa pitkää päivää

Roine jäi eläkkeelle Tampereen työväenteatterin johtajan paikalta 8 vuotta sitten. Hän ei kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan on tehnyt pitkälle yli 200 esitystä vuodessa, viime näytäntökaudella huimat 252.

– Eila-siskoni jossain yhteydessä epäili, että olin niin pitkään johtajana, että minä rupesin tyydyttämään näyttelijänhimoani.

Roine kuitenkin pitää suurta näytäntömäärää hiukan sattumana.

– Jutuista, joissa olin mukana, tuli suosittuja – ilman minun ansiotani.

Roine sanoo, että iso työmäärä ei häntä ahdista.

– Olen nuoruudesta asti tehnyt paljon töitä, ja teatterinjohtajanakin tein pitkää päivää ja näyttelin lisäksi. Olen tavallaan tottunut suureen työmäärään.

Virtaa antaa myös letkeä elämänasenne.

– Ehkä siihen vaikuttaa sekin, että henkinen puberteetti ei laannu.

Juhlakirja ja -näytelmä

Roine juhlistaa 70-vuotispäiväänsä Mielensäpahoittaja ja Poika -esityksillä sekä TTT:ssä että Helsingin Kaupunginteatterissa.

Roine ei silti itse tunnustaudu murehtijaksi. Hiukan huolissaan hän on kuitenkin teattereiden vähenevistä katsojamääristä ja nuorten näyttelijöiden työllistymisestä.

Huonot taloudelliset ajat näkyvät Roineen mukaan lavalta selvästi: katsomot ovat harvoin viimeistä paikkaa myöten täynnä ja liput ostetaan todella myöhään.

– Vain onnistumalla saamaan todellisen hitin voi kuvitella, että salit ovat koko talven, kenties kaksi talvea täynnä.

Juhlan kunniaksi Like julkaiseen Roineen muistelmateoksen, jonka ovat kirjoittaneet Eija Mäkinen ja Annika Grahn.

Männyn juuret ovat korkeammalla

Vaikka työtahti ei ole hiljentynyt, niin Roine tunnustaa jossain ikä näkyy.

– Itse sen huomaa selvemmin siinä, että männyn juuret ovat paljon korkeammalla kuin 20 vuotta sitten, Roine nauraa.

Vaikka Roineelle työ on yhtä kuin elämä, hän aikoo kuitenkin vähän vähentää tahtia.

– Viime kauden jälkeen päätin, että nyt täytyy hiukan himmailla. Mutta niin kauan, kun terveyttä piisaa ja vielä oppii tekstit, en näe maalia.

Työsitoumuksia on tehty syksylle 2016 asti. Parrasvalojen kutsua ei voi vastustaa.

– Sirkushevosen luonne. Se naurun hyrske, aplodimyrskyt – se herättää. Vaikka olisi kuinka väsynyt, niin väsymyksensä unohtaa tyystin, kun kuulee, että yleisö on hyvin mukana.